Olemme päässeet siihen pisteeseen vuotta 2015, että pitelet käsissäsi vuoden viimeistä Omalähiötä. Vuoden viimeiseen lehteen sopinee pieni katsaus siitä, mitä kaikkea vuoden 2015 pääkirjoitukset pitivät sisällään eli ne aiheet jotka liikuttivat ainakin allekirjoittanutta.
Vuosi laitettiin käyntiin suunnittelemalla lukijamatkaa Pietariin, joka sitten helmikuussa toteutuikin. Vähemmän yllättäen tammikuussa purnattiin aurauksesta tai pikemmminkin sen puutteesta. Lahti ja Nastola päättivät laittaa hynttyyt yhteen ja valtuuston räyhähenki Aaltonen paljasti lahtelaisten valtuutettujen pelkäävän lehmänlannan hajun nyt tunkeutuvan nastolalaisten mukana valtuustosaliin. Helmikuussa keskustan vaalikampanja meinasi kaatua kepuun eli keskustan väitettiin suunnittelevan keskioluen siirtoa Alkoon. Lahdessa etsittiin torin uuteen yritystilaan yrittäjää. Lahtelaista eksotiikkaa hakijoissa edusti auton varaosaliike. Isot pojat isolla kirkolla tappelivat Pisara-radasta.
Maaliskuussa suomalaisille tärkeisiin euroviisuihin valittiin vammaispoweria Pertti Kurikan Nimipäivien muodossa ja sekös monia ihastutti sekä monia myös kauhistutti. Lahden koulumaailmassa ei mitään uutta. Tällä kertaa homeessa Renkomäki, Salinkallio ja Kunnas. Kyllä meillä osataan. Ennen vaaleja katseltiin vaalipaneelikeskusteluja ja ihmeteltiin missä ovat lahtelaiset kansanedustajat. Vaalipuheissa luvattiin taas 10 hyvää ja 20 kaunista, mutta silti liki 1,5 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä. Huhtikuussa valmistui toriparkki. Enää autot puuttuvat. Toukokuussa SSS-miehet pistivät hynttyyt yhteen eli Sipilä, Stubb ja Soini ne yhteen soppii, huomenna pannaan pussauskoppiin…Pertti Kurikka villitsi euroviisuissa ja Viljasen Ilkka jätti politiikan, koska ei villinnyt vaaleissa. Toukokuun loppuun saatiin vielä Salinkallion koululle kuolinisku.
Kesä alkoi synkästi niin sään kuin uutistenkin puolella, sillä oli kylmää ja sateista ja Lahti päätti laittaa kehätiehen 70 miljoonaa euroa. Saksalassa kaupunki kiikutti jalkapallomaalit varastoihin, koska ne huomattiin todella vaarallisiksi lapsille. Eipä ihme, ettei täällä jalkapalloilijoita kasva. Suomalaisten oikeustajua koeteltiin jälleen kerran Tapanilan raiskaustapauksessa. Heinäkuun alussa huomattiin, että Lahti ei olekaan enää maineensa veroinen; vasta 55. väkivaltatilastoissa! Onneksi sentään huumetilastoissa olemme nousseet kärkeen.
Elokuussa palasimme lomilta suoraan yhteiskuntasopimuksen sotkuihin. Ei syntynyt mitään loikkaa tästäkään ja kaikki syyttelivät taas toisiaan. Lahti Blogi- näyttely toi eteemme todellisen ja rujonkauniin Lahti-kaupungin. Lisäksi ihmeteltiin ruokahävikkiä ja omatoimipisteitä, joissa asiakas itse tekee kaiken työn. Syyskuussa viimeistään pakolaisongelma räjähti käsiin ja silmille. Vastaanottokeskuksia syntyi kuin sieniä sateella ja koko maa tuntui olevan paniikissa. Pian myös huomattiin, että kansan medianlukutaito on huono. Onneksi netistä pystyy valitsemaan omaan ajatusmaailmaan sopivat uutiset uutistoimistosta riippuen. Se siitä lähdekriittisyydestä siis.
Lokakuussa poliisi löysi todellisen suurrikollisen. Sehän oli tietenkin kaikkien gangstereiden isä ja äiti eli pizzanvääntäjät, jotka myyvät törkeän halpaa eli alle 6 euron pizzaa. Syyssateiden keskellä vietettiin Lahden 110-vuotisjuhlaa ja suunniteltiin radiomastoon kahvilaa turistipyydykseksi. Marraskuussa päätettiin vihdoin ja viimein, että Laune saa uuden koulurakennuksen. Pariisissa koettiin kauhea terroriteko, joka muutti Eurooppaa pysyvästi. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa mietittiin, onko tekopyhää surra vain eurooppalaisia uhreja. Lahti jatkoi kehätien lobbausta kertomalla tarkasti montako uutta työpaikkaa syntyy ja kuinka monta uutta asukasta tie tullessaan tuo. Joulukuussa juhlittin itsenäisyyttä kovin ristiriitaisissa ja jakautuneissa merkeissä. Turvapaikanhakijat sekä hallituksen säästötoimet jakoivat kansaa edelleen syvästi eri leireihin. Siinäpä hurja vuosi 2015 pähkinänkuoressa.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016 kaikille lukijoille!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi