Kuntavaaleissa tuli yksi asia selväksi. Lahtelaiset halusivat muutosta ja muutos tuli. Tuli punavihreä jytky. Pitkään Lahden vallankahvassa kiinni ollut kokoomus kohtasi viikonloppuna pienoisen katastrofin, kun se menetti peräti viisi valtuustopaikkaa. Valtakunnallisesti kokoomus tosin oli vaalien voittaja, ollen niukasti Suomen suurin kuntapuolue. Lahdessa sen sijaan kokoomus joutui katselemaan demareiden takavaloja, kun demarit kaasuttelivat kannatusluvuissaan yli 30 prosentin ja selkeästi Lahden suurimmaksi puolueeksi. Äänestäjien toivetta toisenlaisesta, asteen verran humaanimmasta politiikasta Lahti-kaupungissa alleviivasi myös vihreiden menestys vaaleissa.
Suurin ansio SDP:n menestyksestä lankeaa kansanedustajakaksikolle Kari-Skinnari, jotka saivat peräti neljänneksen koko puolueen äänistä. Kokoomukselta lahtelainen kansanedustaja riveistään puutuu ja se näkyy äänimäärissä. Paljon ääniä keräävä johtotähti yksinkertaisesti puuttuu. Siinä missä Kari ja Skinnari keräsivät molemmat parituhatta ääntä per veijari, kokoomuksen ykkönen Juha Rostedt jäi hieman yli tuhanteen ääneen. Sama ongelma on myös vihreillä, sillä hyvästä tuloksesta huolimatta se varsinainen ääniharava puolueelta Lahdessa puuttuu. Nyt vihreiden hyvä tulos tehtiin tasaisella ehdokasjoukolla.
Keskustalla ja perussuomalaisilla oli onnekseen riveissään kansanedustajat Talja ja Lehto, sillä muuten vaalit olisivat voineet kääntyä näiden puolueiden kohdalla huomattavasti huonommiksi. Tosin persujen vaalit menivät joka tapauksessa totaalisesti penkin alle, joka oli kyllä aistittavissa jo paljon aikaisemmin vaaligallupeista.
Tällä kertaa protestiäänet valuivat eri suuntaan kuin viime kuntavaleissa. Voi olla, että perussuomalaisten ja kokoomuksen riveissä ruoditaan vielä pitkään sitä, olisiko Kalle Aaltonen kannattanut hyväksyä sittenkin ehdokkaaksi, sillä Aaltosen yli 1300 ääntä olisivat varmasti kelvanneet molemmille, vaikka miehen mielipiteet eivät puolueita miellyttäneetkään. Voi olla, että kosijoita riittää Aaltosen ovella ennen eduskuntavaaleja.
Miten sitten vaalitulos näkyy valtuuston arjessa? Jos demarit, vihreät ja vasemmisto löytävät yhteisen sävelen, tarkoittaa se sitä, että niillä on valtuustossa yhden äänen enemmistö. Tämä voi jatkossa tarkoittaa joidenkin jo päätettyjen säästötoimien purkamista ja ns. inhimmillisempää otetta myös tulevissa säästöissä. Näin ainakin voisi äänestäjien toiveita tuloksesta lukea. Aika näyttää, pystyvätkö demarit ja vihreät vastaamaan lahtelaisten huutoon. Toisaalta se voi myös tarkoittaa sitä, että yhden äänen enemmistöllä voitettujen äänestysten perinne Lahdessa jatkuu, mikä ei pitkällä aikavälillä ole suotavaa.
Sama yhden äänen enemmistö valtuustossa on nyt myös naisilla. Muutos on merkittävä, sillä viime valtuustossa naisia oli vain 37%. Nastolan pelättiin ennen vaaleja jäävän uudessa valtuustossa marginaaliryhmäksi. Toisin kävi, sillä nastolalaiset kävivät uurnilla ahkerasti, tuloksena peräti 12 nastolalaista valtuutettua. Tämä tarkoittaa sitä, että Nastolankin asiat tulevat varmasti huomioiduksi valtuustosalissa. Hyvä, että nastolalaiset pitivät puolensa.
Näidenkin vaalien suurin voittaja oli jälleen kerran nukkuvien puolue, sillä vaikka äänestysprosentti nousi Lahdessa parilla prosenttiyksiköllä, on jotenkin käsittämätöntä, että liki 45% lahtelaisista ei äänioikeuttaan käyttänyt. Tämä tarkoittaa sitä, että 43 904 ääntä jäi käyttämättä. Sääli.
Päätoimittsaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi