Antti Rinne on käynnistänyt tällä viikolla hallitusneuvottelut, joihin ottavat osaa demarit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp. Tiedossa on siis selkeä poliittinen suunnanmuutos verrattuna useamman vuoden oikeistohallitusten jälkeen. Nyt lähdetään tekemään enemmän vihervasemmistolaista politiikkaa. Mitä se sitten pitää sisällään selvinnee lähivuosina. Rinteen ja demareiden tärkeitä teemoja ovat mm. eriarvoisuuden vähentäminen, työllisyysasteen nostaminen, koulutukseen satsaaminen ja ilmastoasiat. Ja eiköhän tällekin hallitukselle ole luvassa sitä iänikuista sote-vääntöä vähintään omiksi tarpeiksi, niin kuin parille aikaisemmallekin hallitukselle. Haluaako joku lyödä vetoa siitä, saadaanko sote-uudistus maaliin tällä hallituskaudella?
Oikeistosiipi jätettiin tällä kertaa tylysti hiekkalaatikon ulkopuolelle leikkimään omia leikkejään, mikä on ollut ilmeisen kova pala etenkin kokoomukselle ja perussuomalaisille, hävisiväthän ne vaalien paalupaikan äärimmäisen niukasti. Äänimäärissä mitaten persut olisivat tarvinneet valtakunnallisesti vain noin 8000 ääntä enemmän ollakseen suurin puolue ja kokoomuskin olisi saavuttanut paalupaikan keräämällä noin 23 000 ääntä enemmän. Mielenkiintoista on myös nähdä minkälaista politiikkaa ja yhteistyötä kokoomus ja perussuomalaiset tekevät oppositiossa. Vaarana on se, että vihervasemmiston nyt ollessa vallassa, oikeistosiipi suuntautuu entistäkin enemmän oikealle erottuakseen enemmän hallituksen harjoittamasta politiikasta.
Monia on kummastuttanut keskustan pääseminen mukaan hallitukseen, vaikka vaaleissa puolue sai suurimman epäluottamuslauseen kansalta menettäen peräti 18 kansanedustajaa. On puhuttu jopa demokratian irvikuvasta ja vaalituloksen mitätöivästä koplauksesta, mutta kaiken kaikkiaan kyse on täysin normaalista politiikasta. Suomessa ei ole kolmen suurimman puolueen pakko muodostaa hallitusta, vaan se lankeaa aina vaalien suurimmalle puolueelle, joka nyt, tosin pienellä marginaalilla, oli demarit.
Täytyy muistaa, että muut puolueet, jotka mukana nyt hallituksessa ovat, olivat niitä vaalien voittajia. Ottamalla keskustan hallitukseen, demarit saa hallitukseen kivan apupuolueen, jonka kanssa ei ole odotettavisssa hirveitä vääntöjä. Demarit on nyt hallituksen selkeä ykköspuolue ja keskusta nöyrä apupoika suurtappionsa jälkeen. Sen sijaan kokoomuksen tai perussuomalaiset valitsemalla Rinne olisi tehnyt hallitustyöskentelystä itselleen todella vaikeaa, kun selkeää mandaattia ei olisi ollut oikeistopuolueisiin nähden. Saadakseen omia tavoitteitaan ja ajatuksiaan paremmin eteenpäin, on fiksua valita itselleen samanmielisiä yhteistyökumppaneita. Selvää on kuitenkin se, että kompromisseja joudutaan tekemään myös tällä hallituskokoonpanolla, vaikka näennäisesti puolueet samaan suuntaan katselevatkin.
Uudelle hallitukselle on perinteisesti keksitty kivoja hellittelynimiä. Rinne itse on puhunut uudesta punamullasta, tulevaisuuden tekijöistä ja tulevaisuushallituksesta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kutsui tulevaa hallitusta punavihreäksi kansanrintamaksi. Somessa hallitusta on jo ehditty kutsua mm. hillopurkki-, unelma- ja punajuurihallitukseksi. Nämä nimiehdotukset lienee tulleet sieltä eduskuntasalin oikeasta reunasta.
Ennakkokaavailuissa SDP on saamassa seitsemän, keskusta viisi, vihreät kolme, vasemmistoliitto kaksi ja RKP yhden ministerisalkun. Olisikohan yksi salkuista osumassa pitkästä aikaa Lahteen?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi