Alamme olemaan alue- ja kuntavaalien kynnyksellä. Ensimmäistä kertaa äänestäjät pääsevät samalla kerralla äänestämään niin alue- kuin kuntavaltuutetut. Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon ääniä hylätään sen vuoksi, ettei äänestyskopissa ole ymmärretty, että kyseessä on kaksi eri vaalia tai että kumpaan lappuun mikäkin numero laitetaan. Tämän asian ymmärtämistä vaalikopissa on helpotettu niin, että aluevaaleissa äänestettävän ehdokkaan numero, siis se nelinumeroinen, kirjoitetaan violettiin äänestyslappuun ja kuntavaalinumero kirjoitetaan siihen valkoiseen äänestyslappuun. Aika yksinkertaista mielestäni, mutta eiköhän sekaannuksia tulla näkemään edellisiä vaaleja enemmän.

Olen aina ennen vaaleja peräänkuuluttanut vaalikiimaa, mutta vaikuttaa siltä, että kunta- tai aluevaalit eivät suuria tunteita herätä. Viime kuntavaaleissa 2021 koko maan äänestysprosentti oli 55% tienoilla, Lahdessa vain niukasti yli 51 prosentin. Aluevaaleissa 2022 jäätiin peräti alle 50 prosentin. Kaiken kaikkiaan trendi on se, että kiinnostus luottamustehtäviin on laskemassa. Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä on laskenut merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla koko maassa 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021. Nyt yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa luku oli 4,0. Käytännössä 63 kunnassa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Toisin sanoen ainakin joka viidennessä Suomen kunnassa vähintään puolet ehdokkaista tulevat valituiksi valtuustoon.
Lahdessakin kuntavaalien ehdokasmäärä pieneni selvästi edellisistä vuonna vaaleista. Ehdolle asettuu nyt 407 henkilöä, kun neljä vuotta sitten ehdokkaita oli 545. Ehdokkaiden määrä romahti siis neljänneksen.

Miksi sitten toimiminen kunnanvaltuutettuna ei kiinnosta? Ihmiset helposti arastelevat lähteä ehdokkaaksi, jos päätöksenteko näyttäytyy riitelynä ja kyräilynä ja siltähän se useasti juuri valitettavasti näyttää. Vastakkainasettelu on koko ajan kasvamassa. Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan. Jokainen valtuutettu, valtuusto ja kunta voi vaikuttaa siihen, että ilmapiiri on rakentava ja asiallinen. Kuntapolitiikan pitää olla paikka, jossa ratkotaan asioita, ei paikka, jonne tullaan riitelemään

Lahdessa muutaman ison ehdokkaan poisjäänti kuntavaaleissa voi vaikuttaa merkittävästi valtasuhteisiin. Esimerkiksi demareilta puuttuvat näissä vaaleissa Skinnari, Hilden, Nieminen ja Mäkynen, jotka keräsivät viime vaaleissa noin 3000 ääntä eli aika iso äänipotti on jaossa. Pysyvätkö nämä äänet puolueen sisällä vai karkaavatko naapuripuolueille?

Kuntavaalien äänestysprosentti on monesti jäänyt presidentin- ja eduskuntavaalien prosentteja pienemmäksi. Tämä on sikäli outoa, että eniten meidän kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä tehdään nimenomaan kunta- ja aluetasolla. Eli nyt kannattaa olla tarkkana kenelle tai mille puolueelle äänensä antaa. Lopuksi vielä muistuttaisin, että tärkeintä on äänestää. Se on todellakin ainoa tapa vaikuttaa kuntasi asioihin. Nukkuvien puolue on valitettavasti se suurin, mutta se ei vie sinun asiaasi eteenpäin, joten älä sinä nuku onnesi ohi.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Mediassa on aina aika ajoin puhuttu paljon siitä, kuinka huonokuntoisia tämän päivän lapset ja nuoret ovat. Uskon, että tämä ei tule kenellekään yllätyksenä, jos edes vähän on jaksanut seurata maailman menoa viimeiset 30 vuotta. Huonokuntoisuus koskee ikävä kyllä meitä kaikkia, mutta etenkin lasten ja nuorten huono kunto tulee näkymään tulevaisuudessa todella isoina kustannuksina, kun tämän päivän 10-vuotiaat lähestyvät 50:ttä ikävuottaan. Viimeistään nyt olisi aika tehdä jotain pelastaaksemme tulevat sukupolvet liikkumattomuuden taakasta. Jos ei 10-vuotiaana pääse edes kyykkyyn, niin minkälaista se elo on sitten viisikymppisenä, jos mitään ei tehdä?

Suurin osa meistä, niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, viettävät suuren osan ajastaan näytön ääressä, on se sitten puhelin, tietokone tai tabletti. Tarkistin itse oman puhelimeni ruutuajan. Liki 4 tuntia per päivä! Tähän kun lisätään kuusi tuntia päivässä työpaikalla koneen ääressä, niin siinäpä onkin päivästä hävinnyt jo 10 tuntia ruudun tuijotteluun. Ai niin, onhan meillä vielä se vanhakin ruutuvitsaus tuijoteltavaksi eli televisio iltapuhteeksi sohvalla maaten.

Älylaitteet ja netti on varmasti yksi syy liikkumattomuuteen, mutta osansa on varmasti silläkin, että liikunnasta on tehty nyky-yhteiskunnassa vaativa suoritus, jota on joka päivä mitattava tarkkaan senteillä ja sekunneilla. Liikunnasta on näin kadotettu kaikki hauskuus ja siitä on tullut liian monille vakavaa urheilua ja suoritus, johon liittyy vahvasti tiukat tavoitteet. Poissa loistavat lasten iloiset pihapelit ja -leikit. Vai milloin olet viimeksi nähnyt lasten pelaavan pihatiellä?

Mitä sitten lääkkeeksi? Sen pitäisi olla sellaista, joka ei maksa mitään, on helppo tehdä joka päivä ja tapahtuu kuin huomaamatta. Hyvä uutinen on, että sellainen vaihtoehto on jo olemassa. Se on nimeltään hyötyliikunta. Koulu- ja työmatkat kävellen tai pyöräillen olisi jo varsin hyvä lähtökohta liikkumiseen, jos työpaikka tai koulu on sopivan matkan päässä. Puoli tuntia kävellen aamulla töihin ja puoli tuntia kotiin kävellen tekee jo tunnin kävelyä päivässä. Helppo laskea, kuinka paljon ilmaista ja terveellistä liikuntaa se tekee kuukauden aikana. Vanhemmat voisivat näyttää tässä esimerkkiä, sillä pelkästään käskyttämällä lapsi tai teini tuskin kävelee tai pyöräilee koulumatkojaan. Eikä lapsi siitä mene rikki, että kävelisi tai pyöräilisi edes koulumatkat. Tehtiinhän niin ennenkin. Liikkumalla luodaan lapsen vahva pohjakunto, jolla on tärkeä merkitys iän karttuessa. Biologinen fakta on, että ihmisen keho vaatii liikuntaa toimiakseen kokonaisvaltaisesti paremmin, joten eiköhän jätetä kaikki huomenna auto kotipihaan ja laiteta tossua toisen eteen. Kuten legendaarinen Hurriganes-basisti Cisse Häkkinen asian aikanaan pistämättömästi ilmaisi: Saat kondista ja voit vetää happee.

Pääkirjoitus
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Syntyvyys saavutti Suomessa viime vuonna jälleen uuden pohjalukeman, kertoo Tilastokeskus. Vuoden 2024 ennakkotietojen lapsia syntyy vähiten sitten vuodesta 1776 alkaneen tilastoinnin alkamisen jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 kokonaishedelmällisyysluku eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan, oli 1,26 lasta.Kyselyissä toivottu lapsiluku Suomessa on noin kaksi, kun nyt keskimäärin toteutuma on alle 1,3:n luokkaa. Suomalaiset siis haluaisivat lapsia, mutta ne jäävät syystä tai toisesta saamatta.

Suomalaiseen yhteiskuntaan onkin tulossa näillä näkymillä isoja muutoksia ja tiukkaan paikkaan joutuvat erityisesti nykyiset 50–60-vuotiaat. He joutuvat huolehtimaan töiden ohella vanhemmistaan, ainakin huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Tähän asti olemme tottuneet siihen, että lastenhoitoon tarvitaan joustoja, mutta jatkossa suurempi paine tulee itse asiassa vanhempien hoidosta. Tämä johtuu siitä, että noin kymmenen vuoden sisällä yli 85-vuotiaiden osuus kasvaa jopa noin 75 prosenttia.

Mistä sitten on kyse? Suomi on maailman kolmanneksi nopeimmin ikääntyvä maa. Suomessa voidaankin jo hyvällä syyllä puhua vauvakadosta, sillä viime vuonna Suomeen syntyi enää noin 43 000 vauvaa. Näin alhaisissa luvuissa ollaan oltu viimeksi vuonna 1836. Melkoinen ero vaikkapa tämän hetken suurimpaan ikäluokkaan vuodelta 1963, joka on kooltaan noin 75 000 henkilöä. Väestön ikääntymisen myötä etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa merkittävästi samalla, kun työikäisen väestön määrän vähetessä veronmaksajia on yhä vähemmän. Arvostettu talouslehti Financial Times on varoittanut Suomen ikärakenteesta ja siitä, ettei tilanteen vaatimia uudistuksia muun muassa terveydenhuollon ja sosiaaliturvan osalta ole onnistuttu viemään läpi.

Miksi sitten suomalaiset eivät enää halua lapsia? Yksi syistä on se, että vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy. Lapsiperheen arki voidaan kokea liian kiireiseksi, stressaavaksi ja kalliiksi. Taustalla vaikuttavat myös muun muassa pitkät opiskeluajat ja ajattelutapa, että kaiken pitäisi olla ikään kuin valmista ennen lapsen saantia. Pitäisi olla varma toimeentulo ja vakaa parisuhde. Lapsen hankintaa jarruttavat myös monet taloudelliset syyt, kuten työttömyys, alhainen tulotaso ja yleinen epävarmuus työsektorilla. Pätkätöitä tekevät tuskin ensimmäisenä miettivät lapsen hankkimista. Perhepoliittiset tekijät kuten perhevapaat tuntuvat vaikuttavan enemmän toista tai kolmatta lasta harkitsevilla. Lapsien hankkimista ei varmasti edesauta myöskään nykyinen kovin epävarma maailmantilanne.
Tänä päivänä jotkut saattavat ajatella lapsettomuutta myös oman hiilijalanjälkensä pienentämisenä. Isossa mittakaavassa näin voi ollakin, sillä paljon puhutaan maapallon väestön räjähtämisestä ja ylikansoittumisesta, eikä tällä kasvun tiellä voida jatkaa loputtomiin. Eri asia on tietenkin se, kannattaako juuri meidän suomalaisten olla se kansa, joka lopettaa lasten tekeminen ja aiheuttaa näin isoja ongelmia omalle kansantaloudelleen tulevaisuudessa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Viime päivinä olemme tottuneet kuulemaan maailmalta paljon negatiivisia ja outojakin uutisia, kun Amerikan ”päämeklari” huseeraa maailmanjärjestystä uuteen uskoon. Niinpä olikin mukava kuulla vaihteeksi positiivisia uutisia koskien kotikaupunkiamme Lahtea. Hallitus nimittäin perui yllättäen makeisveron ALV-korotukset ja se, jos mikä pisti Lahdessa suut messingille, sillä Fazerin suuri tehdasinvestointi Pippo-Kujalan alueelle on ollut jäissä jo jonkin aikaa juuri makeisveron vuoksi. Nyt suurin este tehtaan tieltä on kadonnut ja Lahti voi hyvällä syyllä odottaa, että asiassa edetään nyt nopeaan tahtiin. Fazer onkin jo luvannut tehdä päätöksensä tehtaasta pian ja toivottavasti mikään ei enää estä tehtaan rakentamista Lahteen.

Mistään pienestä tehtaasta ei todellakaan ole kyse, sillä Lahden suunnitellun tehdasinvestoinnin arvo olisi 750 miljoonaa euroa. Suklaatehdas työllistäisi noin 500 ihmistä. Investoinnin suuruusluokka olisi paikallisesti ainutlaatuinen ja valtakunnallisestikin harvinaisen suuri. Lopullisia summia on tällä hetkellä vaikea sanoa, mutta joka tapauksessa vuotuisien verotulojen laskettaisiin kasvavan useammalla miljoonalle eurolla. Vielä ei tiedetä mitä muuta oheistoimintaa tehdas vetää puoleensa. Ja mitä tekee Kärkkäinen joka suunnitteli samalle paikalle logistiikkakeskusta? Vieläkö se olisi mahdollista toteuttaa? Kaupunki osoitti Kärkkäiselle Pippon alueen eteläosasta korvaavan tontin, mutta kaavatyö on vielä kesken. Logistiikkakeskuksen on arveltu työllistävän toteutuessaan noin 200 henkeä.

Tehdas on toteutuessaan iso sulka kaupungin hattuun, sillä koko Pippo-Kujalan yritysalueeseen on Lahdessa satsattu todella isosti, jo noin 30 miljoonaa euroa, joka sisältää esimerkiksi kunnallistekniikkaa ja esirakentamista. Myös Fazerin toimintaedellytyksiä on pyritty kaupungissa parantamaan. Kaupunki on sopinut mm. Koulutuskeskus Salpauksen, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston kanssa Fazerin tarpeita vastaavasta koulutusyhteistyöstä. Kaupunki ja Ladec myötävaikuttavat elintarviketeollisuuden testaus- ja tuotekehitysympäristön rakentumiseen ja kehittämiseen Lahteen.
Fazerilla on pitkät perinteet Lahdessa. Yhtiö työllistää tällä hetkellä Lahdessa noin 600 henkilöä leipomossa, myllyssä, hapankorpputehtaassa ja kauraksylitolitehtaassa. Jatkossa tehtaan toteutuessa Fazer on yksi Lahden suurimmista yrityksistä.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi