Lahden kaupunki järjesti keskiviikko-iltana Liipolan Onnissa keskustelutilaisuuden, jossa käytiin läpi eteläisen Lahden tulevaisuutta. Mitä tänne on jo rakenteilla ja mitä vasta suunnitellaan tehtäväksi? Ja niitä kohteitahan täällä riittää. Ajankohtaisia teemoja eteläisen Lahden alueella ovat rakenteilla olevat Launeen monitoimitalo sekä suurimpana ja näkyvimpänä uusi eteläinen kehätie, joka asukasillassa olikin suurena kiinnostuksen kohteena. Eikä ihme, sillä kehätien rakennustyömaata louhinta- ja räjähdystöineen ei voi Etelä-Lahdessa olla huomaamatta. Niin Liikennevirasto kuin Lahden kaupunkikin ovat tiedotteissaan kilpaa kehuneet sitä, kuinka ihanasti kehätien rakentaminen on sujunut ja ettei asukkaille ole aiheutunut oikeastaan mitään haittaa työmaasta. Jokainen meistä kuitenkin tietää, että haittaa on ollut ja haittaa tulee olemaan aina siihen asti kunnes tie on valmis. Sen jälkeen tiestä johtuvat haitat ovatkin ihan eri luokkaa, kun kaikki se liikenteen melu ja saaste valtaavat Etelä-Lahden.

Lisäksi kiinnostusta herätti Liipolan ostarille suunnittelun alla oleva uusi asuin- ja hoivarakentaminen palveluineen. Ajatuksena on, että nyt tyhjillään oleva länsiosan liikekiinteistö purettaisiin ja tilalle tulisi asuin- ja hoivarakentamista kahdella 12-kerroksisella tornitalolla ryyditettynä. Korkeat tornitalot saivat jo heti kättelyssä arvostelua osakseen, jopa niin paljon, että suunnitelmia tullaan ehkä muuttamaan, mikä ehdottomasti olisi hyvä esimerkki siitä, että asukkailla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kantaa ottamalla.

Lahden ympäristökaupungin mainetta tulee varmasti nostamaan eteläisen Lahden älypyörätiehanke. CitiCAP-pyörätie toteutetaan nykyisiä väyliä leventämällä ja parantamalla. Pyörätie tullaan erottelemaan jalankulusta kiviraidalla. Mitä sitten hieno termi ”älypyörätie” oikein tarkoittaa käytännössä? Yhtenä esimerkkinä ovat katuvalot, joiden valoteho vaihtelee sen mukaan, onko väylällä liikennettä vai ei. Älyreitin rakentamisessa voidaan lisäksi käyttää mahdollisimman paljon kierrätettäviä materiaaleja. Automaattisella liikenteenohjauksella on mahdollisuus varoittaa autoilijoita lähestyvistä pyöräilijöistä. Samoin tietotekniikan avulla voidaan tehdä seurantaa pyörätien liikenteestä.

Hennalan tai Starkin alueen rakennussuunnitelmista ei tässä tilaisuudessa mainittu mitään, mutta niissäkin uutta asuintaloa ja liikekiinteistöä tulee lähivuosina nousemaan kuin sieniä sateella. Lisäksi on oletettavaa, että kehätien valmistuttua, sen varteen alkaa nousta useampia liike- ja teollisuuskiinteistöjä. Tämä kehitys on helposti todettavissa kaikissa kaupungeissa, joissa näitä kehäteitä on rakennettu. Etelä-Lahti siis kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia tulevina vuosina. Tiedä vaikka Harkimon ja Skinnarin idea Launeen jalkapallostadionistakin vielä heräisi henkiin, varsinkin nyt kun Lahdessa vaihteen vuoksi jälleen kerran mietitään josko sittenkin tehtäisiin halpaversio Kisapuiston stadionista. Eli tehtäisiin stadion, jolla ei voisi pelata kansainvälisiä pelejä, eikä siinä olisi vaadittavia nykyaikaisia edustus- ja VIP-tiloja lainkaan, mikä heikentäisi stadionin käyttöastetta merkittävästi. Tähän voi todeta, että nähtävästi Lahdessa pitää aina olla vähintään se yksi ikuisuusprojekti, jota aina vaan vatvotaan ja vatvotaan…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Sunnuntainen vaalitulos ennustaa vaikeita hallitusneuvotteluja, sillä yksikään puolue ei saanut selkeää mandaattia kansalta. Kolme suurinta puoluetta päätyivät loppujen lopuksi hyvin tasaiseen tilanteeseen, jossa demarit kuitenkin yhden paikan enemmän saaneena on kuskin paikalla, kun hallitusta aletaan kasaamaan. Itsestään selviä yhteistyökumppaneita tulevaan hallitukseen ovat niin ikään vaalivoiton napanneet vihreät ja vasemmistoliitto, jotka jakavat pitkälti samoja arvoja kuin demarit. Sitten tuleekin se hallitusneuvotteluiden suurin kysymys; kokoomus vai keskusta eli palataanko Suomessa sinipunaan vai punamultaan? Itse arvelen todennäköisemmän hallituskumppanin löytyvän kokoomuksesta, sillä uskon, että keskusta on saanut tarpeekseen hallitusvastuusta ja se haluaa pikaisesti päästä oppositioon nuolemaan haavojaan ja nostamaan kannatustaan. Varmaa on myös se, ettei kokoomus halua hallitukseen, jossa se on ainoa porvaripuolue. Siksi mukaan haalitaan vielä joko kristilliset ja/tai Rkp, jolloin hallituksen paikkaluku eduskunnassa olisi reippaasti yli 120 eli saataisiin aikaan riittävän vahva hallitus.

Kun ajatellaan vaalien voittajia, on vaikea sivuuttaa perussuomalaisia. Persut haluaisivat kyllä hallitukseen, mutta kovin epätodennäköiseltä se näyttää. Tuleva pääministeri(?) Antti Rinne on jo ehtinyt toistella useampaan otteeseen, etteivät hänen ja Jussi Halla-ahon arvot kohtaa, joten persut hyvin todennäköisesti ovat hallituksesta ulkona. Sehän tarkoittaa sitä, että perussuomalaiset pääsevät seuraavat neljä vuotta kasvattamaan suosiotaan oppositioon ja vuoden 2023 vaaleissa se tuleekin olemaan todennäköisesti suurin puolue. Eli jättämällä nyt persut pois hallituksesta, demarit kasaavat itselleen ongelmia neljän vuoden päähän. Suo siellä, vetelä täällä.

Mediassa on myös mietitty sitä, onko Rinteestä pääministeriksi. Mikä on miehen kunto alkuvuoden kovan sairastelun jäljiltä? Riittääkö Rinteen kieltämättä hieman puutteellinen ulosanti pääministerin vaativassa ja kovapaineisessa työssä? Monesta suusta, myös demareiden, on todettu, että palatessaan sairaslomalta, Rinne käytännössä romahdutti demareiden gallup-etumatkan muutamassa viikossa televisioesiintymisillään, jotka eivät antaneet kovin vahvaa kuvaa Rinteestä. Ulosanti tökki ja miehestä jäi jotenkin hapuileva ja jopa ärtynyt kuva. Tätä ei parantanut sairastelun vuoksi hieman riutunut olemus. Vinkkini demareille onkin, että Rinteestä tulee hankkiutua nopeasti eroon. Demarit tarvitsee vallassa pysyäkseen nykyaikaisen puolueenjohtajan, jonka prototyyppejä kyllä löytyy muutama jo varapuheenjohtajista. Vaaleissakin nähtiin, ettei puheenjohtaja kerännyt lähellekään sitä puolueen isointa äänipottia. Pääministerinä Rinne tulee olemaan ”sitting duck” eli kovin helppo maalitaulu arvostelijoille. Möläytyksiä ja epäselviä lausuntoja on luvassa ja niihin on kovin helppo tarttua.

Hallitus saadaan kyllä varmasti kasaan, siitä ei ole epäilystäkään. Ruotsin kaltaista hallitusfarssia ei meillä tulla näkemään. Mielenkiintoista on sen sijaan nähdä kuinka moni puolue on valmis kääntämään takkinsa hallitukseen päästäkseen. Nyt mitataan sitä, kuinka tärkeitä puolueen omat tavoitteet ja arvot loppujen lopuksi ovat. Mihin hintaan kompromisseja on rakennettava?
Se on kyllä nähty jo aikojen alusta lähtien, että ns. hillotolppa kiinnostaa kaikkia, jopa perussuomalaisia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Viimeisin YLEn suorittama gallup kertoo meille, että edessämme on todella mielenkiintoiset ja tiukat vaalit. SDP pitää kyselyn mukaan edelleen kärkipaikkaa, mutta senkin kannatus on laskenut alle 20% maagisen rajan. Takana kyttää tiukka kolmikko eli Perussuomalaiset 16,3%, Kokoomus 15,9% ja Keskusta 14,5%, jotka näyttävät kisaavan tiukasti kakkossijasta, sillä erot ovat kyselyn virhemarginaalin 2,3% sisällä. Sen sijaan Vihreät näyttävät pikkuhiljaa putoavan kyydistä. Eikä demareidenkaan voitto kirkossa ole suinkaan kuulutettu, sillä Perussuomalaiset näyttävät olevan juuri nyt kovassa nousussa ja vaikuttaa siltä, että he tarjoavat kansalle selkeästi erilaisen vaihtoehdon muihin puolueisiin verrattuna. Maahanmuutto- ja ilmastokriittiset ovat selkeästi löytäneet kodin Halla-ahon opeista.

Ennakkoäänestys lupaa vilkasta äänestyspäivää sunnuntaille. Ennakkoon äänensä antoi noin 1,5 miljoonaa kansalaista eli 36,1% äänioikeutetuista. Ne ketkä eivät ennakkoon äänestäneet seurannevat tarkasti mm. television vaalipaneleita. Ainakin itse aion niin tehdä, sillä itsellänikin äänestäminen jäi sunnuntaille.

Niinpä eilen illalla seurasin MTV3:n keskustelua, jossa mukana olivat puolueiden puheenjohtajat. Olin tyrmistynyt, sillä harvoin näkee noin huonosti toteutettua keskustelua. Puoluejohtajat puhuivat ja huusivat toistensa päälle niin, ettei vastauksista saanut mitään tolkkua. Juontajat kysyivät kyllä hyviä kysymyksiä, mutta eivät malttaneet kuunnella vastausta kymmentä sekuntia kauempaa. Ymmärrän kyllä, ettei poliittista jargonia kukaan jaksa loputtomiin, mutta kaikkiin kysymyksiin ei vain voi vastata parilla sanalla, sillä monet kysymykset ovat erittäin monisyisiä ja vaativat myös hieman taustoittamista.

Niinpä tulinkin siihen johtopäätökseen, että luen mielummin netistä ja lehdistä ehdokkaiden mielipiteitä ja näkökantoja, kuin katson televisiosta näitä yhteisiä vaalipaneeleja, joissa kilpaa huutavat puoluejohtajat yrittävät parhaimpansa mukaan kampittaa naapuria. Toinen hyvä vaihtoehto on katsoa YLE Areenasta kaikkien puoluejohtajien tentit, joissa he saivat kertoa omista ja puolueensa linjauksista ihan rauhassa. Sillä vaikka kuinka vaaleissa äänestetäänkin henkilöä, tulee aina muistaa, että loppujen lopuksi ääni menee puolueelle ja kansanedustaja äänestää aina puolueen johdon tahdon mukaisesti. Muistakaa äänestää, sillä nyt jos koskaan, jokainen ääni ratkaisee!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Rakentamista pidetään yleisesti hyvänä merkkinä kaupungin talouden voimasta ja elinvoimaisuudesta. Kaupunki on viriili ja vetovoimainen, kun joka puolella kaupunkia rakennetaan. Tämä on varmasti osaltaan oikea kuva, mutta hopeareunuksen takaa pilkottaa muutama kysymys ja uhkakuva.

Tällä viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa Vuokraturvan Timo Metsola varoitti kohtaanto-ongelmasta keskisuurten kaupunkien asuntomarkkinoilla. Liian reipas rakentaminen saattaa vetää rattaat jumiin perusteellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useissa keskisuurissa kaupungeissa asuntojen tarjonta ei kohtaa asuntojen kysyntää. Paikoitellen uudistuotanto synnyttää asunnoista jopa suoranaista ylitarjontaa. Ylitarjonnan ja muuttotappion yhteisvaikutus voi syöstä asuntojen hinnat pysyvään laskuun keskisuurissa kaupungeissa. Näin voi käydä myös myös Lahdessa, sillä kaupungin muuttovoitto on loppujen lopuksi aika pientä verrattuna suuriin kasvukeskuksiin kuten esimerkiksi pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku. Myös Metsola mainitsee haastattelussa Lahden yhtenä esimerkkinä isoista kaupungeista, joissa kehitys on huolestuttavaa.

Vuosina 2013-2017 Lahden väkiluku kasvoi noin 1 500 asukkaalla. Suurin syy väestönlisäykseen oli vuonna 2105 tapahtunut iso maahanmuutto, joka toi kaupunkiin lähes 1 550 asukasta lisää. Muuten Lahden muuttovoitto on vuosittain marginaalista, eikä millään tavoin korreloi sen hurjan rakentamistornadon kanssa, joka kaupungissa tällä hetkellä riehuu. Juuri tällä hetkelläkin radanvarresta puretaan vanhaa Starkkia ja pääpostia, joiden tilalle on suunniteltu satoja asuntoja. Ranta-Kartanon rakentaminen on aloitettu jne. Silti meillä on tällä hetkellä Lahdessa myynnissä yli 1500 asuntoa plus satoja vapaita vuokra-asuntoja.

Herääkin kysymys, kenelle Lahdessa asuntoja oikein rakennetaan? Onko asuntojen rakentaminen räikeästi ylimitoitettu kaupungin tarpeisiin vai perustuuko tarve johonkin tutkimukseen Lahden vetovoimasta? Vai onko takana vain Lahden kaupungin uusi strategia, jossa sokeasti uskotaan kaupungissa asuvan vuonna 2030 peräti 150 000 asukasta. Siis 11 vuodessa saisimme 30 000 uutta asukasta?? 1975 jälkeen Lahden väkiluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla, jos ei lasketa mukaan Nastolan liittämisen tuomaa lisäystä asukasmäärään. Eli viimeisten 45 vuoden aikana Lahti on kasvattanut väkimääräänsä vain 10 000 ja nyt uskotaan 11 vuodessa kasvun olevan 30 000 asukasta? Saatan olla inhorealisti, mutta kyllähän tuo kaupungin strategia kuulostaa enemmän sadulta ja toiveajattelulta kuin realistiselta tavoitteelta. Uusi yliopistoko tuo kaikki nuo uudet asukkaat vaiko Lahden ympäristökaupungin maine? Tuskinpa.

Tällä rakentamistahdilla päädymme Lahdessa Timo Metsolan luomaan uhkakuvaan asuntojen hintojen nopeasta laskusta ennen kuin ehdimme kissaa sanomaan. Käytännössä asuntojen hinnat ovat jo nyt Lahdessa laskussa eli tämä ei ole enää edes mikään uhkakuva, vaan kehitys on jo nyt selkeästi nähtävissä. Pian meillä on käsissämme suuri asuntokupla ja voimme vain odottaa milloin se lopullisesti puhkeaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi