Pääkirjoitus 21.9.2018

Talvi- vai kesäaika?

Vuonna 1981 siirryttiin Suomessa ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että kelloja siirretään keväällä tunti eteenpäin ja vastaavasti syksyllä tunti taaksepäin, kun kesäaika loppuu ja siirrytään takaisin talviaikaan.

Varsinaisen alkusysäyksen kesäaika sai 1970-luvun öljykriisistä. Kellojen siirtelyllä laskettiin säästettävän energiaa. Kesäajan tarkoitus oli antaa ihmisille enemmän valoisia tunteja kesällä. Idea on, että päivänvalo saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin valveillaoloaikana. Tämä kaikki toteutuu, jos herääminen ajoittuu auringonnousuun. Tänä päivänä elämämme on kuitenkin painottunut ilta-aikaan, jolloin olisi perusteltua, että valoisaa olisi mahdollisimman myöhään.

Viime vuosina ovat monet alkaneet ihmettelemään tätä alituista kellojen siirtelyä ja on vahvasti kyseenalaistettu sen hyödyt. Suomessa kolme neljäsosaa suomalaisista eli 78 prosenttia haluaa luopua vaihtelusta kesä- ja talviajan välillä. Ongelmaksi on nyt muodostunut uuden normaaliajan valinta eli siirrytäänkö kesä- vai talviaikaan? Talviaikahan on se ns. oikea aika, mutta onko se sitä enää vuonna 2019, jolloin valinta normiajasta tehdään.

Kellon siirtelyn aiheuttamia haittoja on tutkittu ja ongelmia on löydetty. Tunnin muutos häiritsee unta terveilläkin ihmisillä. Yöuni kevenee ja katkeilee muutaman vuorokauden ajan. Vielä suurempi vaikutus on unettomuudesta ja masennuksesta kärsivillä, joilla siirtymä voi kestää jopa pari viikkoa. Tutkijat ovat todenneet aivoinfarktin esiintyvyyden olevan kahdeksan prosenttia korkeampi kahden ensimmäisen kellojen siirtämistä seuraavan päivän aikana. Kahden päivän jälkeen eroa ei enää ole ollut. Kaiken kaikkiaan elimistöltä kestää viisi päivää sopeutua siihen, että pitää nousta aiemmin ylös. Toisaalta joku voisi puhua myrskystä vesilasissa, sillä kesäajan haitat ovat verrattain pienet verrattuna esimerkiksi vuorotyöhön ja aikavyöhykkeet ylittävään matkusteluun eli näillä perusteluilla pitäisi kieltää myös vuorotyö ja lopettaa matkustaminen aikavyöhykkeiden yli.

Joka tapauksessa EU-komissio on nyt ilmoittanut, että kellojen viisareiden kääntämisestä luovutaan EU-maissa vuonna 2019. Jäsenmaat saavat itse päättää vuotuisesta kesä- ja talviaikaan siirtymisestä eli siitä kumpaan aikaan siirrytään lopullisesti. Itse liputtaisin kyllä kesäajan puolesta ihan mutu-pohjalta, sillä itselleni kellojen siirtely ei ole ollut ongelma. Jos asiaa mitataan ihmisten terveydellä, tutkimustulokset puhuvat talviajan puolesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoi Uusi Suomi-lehden haastattelussa, että asiasta on julkaistu yli kymmenen tieteellistä artikkelia, ja niiden keskeinen viesti on se, että läpi vuoden valoisammat aamut on terveyden kannalta parempi vaihtoehto.

Saas nähdä mihin aikaan me Suomessa loppujen lopuksi päädymme. No, kunhan ei mennä keskiajalle, niin kaikki on hyvin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset sekä Ratia suhtautuvat kriittisesti valtuustotukeen
Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo
Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen: Huumeongelma pitäisi reilusti myöntää, eikä vain lakaista sitä maton alle
Mirva Illi-Lampio: Perhekahvilat ovat tärkeitä vertaistuellisia kohtaamispaikkoja
Harri Tele: Vintage-ihmiset ovat tietoisia kuluttajia, joille tavaran laatu merkitsee paljon
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Lahdessa tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen
Muusikko Vesa Haaja: Pääesiintyjät soittaa hyväntuulista rillumareikeskikaljakuppilajazzbillyä
Terve ikääntyminen ja elämäntavat Miestenpiirissä
Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
ARKISTO