Pääkirjoitus 11.1.2019

Vaalivuosi

Tänä vuonna me suomalaiset pääsemme nauttimaan todellisesta demokratian voittokulusta tai vaihtoehtoisesti sitten äänestysähkystä, sillä tälle vuodelle on kalenteriin tupattu peräti kolmet tärkeät vaalit. Huhtikuussa valitaan eduskuntavaaleissa kansanedustajat ja heti toukokuussa pääsemme vaikuttamaan siihen, ketkä edustavat meitä EU-parlamentissa. Todennäköisesti vielä syksyllä pidetään maakuntavaalit, joten voisi kuvitella, että tänä vuonna revitään framille kaikki ne asiat joista Suomessa olisi syytä keskustella.

Eduskuntavaaleja on jo ehditty tituleeraamaan mediassa ilmastovaaleina ja ilmastokysymykset epäilemättä ovatkin yksi kevään kiistakapuloista. Mikä puolue keksii parhaimmat tavat pienentää päästöjä? Vai pitääkö niitä päästöjä vähentää ollenkaan, kun me suomalaisethan emme ole niitä pahimpia saastuttajia? Vai olemmeko sittenkin? Riippuu nimittäin mittaustavasta eli siitä käytetäänkö mittarina päästöjä per asukas vai päästöjä per valtio.

Perussuomalaiset varmasti tulevat pitämään esillä rakasta teemaansa maahanmuutosta ja kieltämättä maahanmuuttokysymykset, niin hyvine kuin huonoine puolineen, olisi nyt syytä vaalikeskusteluissa perata tiheällä kammalla läpi. Ja mielellään ilman kiihkoa ja ylilyöntejä. Ilman niitä iänikuisia suvakki- ja natsinimittelyjä. Faktat kylmästi pöytään ja ratkaisuehdotuksia siihen, miten jatkossa aiotaan maahanmuutto maassamme hoitaa. Mitä tehdään maahanmuuttajille, jotka syyllistyvät rikoksiin? Minkälaista maahanmuuttoa maahamme halutaan? Kaikki viime aikaiset ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lapsiinsekaantumiset ym. satavat vahvasti perussuomalaisten laariin ja onkin ollut huomattavissa se, että nyt myös muista puolueista on noussut esiin enemmän maahanmuuttovastaisiksi katsottavia puheenvuoroja.

Viimeisin gallup lupaa eduskuntavaaleissa isointa äänisaalista, yli 20 prosenttia, demareille. Tämä ei tietenkään ole mikään ihme, sillä melko yleisesti pääoppositiopuolue on se, joka pääosin kerää hallituksen politiikkaan kyllästyneiden ihmisten äänet. Päähallituspuolueet Kokoomus ja Keskusta löytyvät sijoilta kaksi ja kolme. Tosin kannatus on pudonnut jonkun verran edellisistä vaaleista, jolloin nämä kaksi puoluetta nappasivat yhteensä 39% äänistä. Nyt gallupit lupaavat niille yhteensä noin 36%, joten vaikka välillä tuntuu, että koko Suomi vihaa Sipilän hallitusta, niin näin ei suinkaan ole. Tai sitten se ei vain näy vielä gallupeissa.

Nousussa on selkeästi Vihreät, jolle povataan noin 13% osuutta äänistä. Viime vaaleissa tulos oli vain 8,5%. Pekka Haaviston vaihtuminen puheenjohtajaksi Touko Aallon tynkäkauden jälkeen on selkeästi kannattanut. Perussuomalaiset ovat nousussa gallupeissa, mutta kun verrataan edellisiin vaaleihin vuonna 2015, jolloin tuli se Soinin mainostama iso Jytky, on heidän kannatuksensa tosiasiassa putoamassa noin 7%. Välissä on tosin ollut puolueen hajoaminen, kun Siniset perustivat oman puolueensa.

No, gallupit ovat vain gallupeja ja veri punnitaan lopullisesti vasta vaaliuurnilla. Voimme kuitenkaan odottaa kiihkeää alkutalvea ja kevättä varsinkin somessa, jossa kaikenlainen disinformaatio tulee lisääntymään dramaattisesti ja politiikasta tullaan vääntämään hampaat irvessä toisia mustamaalaten. Koitetaan kuitenkin pitää tolkku mukana tässä vaalikiimassa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO