Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta julkisti tiistaina Lahden kaupunkia koskevan talousarvioesityksensä seuraaville kolmelle vuodelle. Ykkösuutinen oli se, että Lahden talous on elpymässä viimevuotisen rajun sukelluksen jälkeen. Hyvä niin, sillä kaupunki teki viime vuonna vaatimattoman 30 miljoonan euron tappion. Toista samanlaista vuotta olisi ollut todella vaikea kestää.

Mitä on tapahtunut? Miten ihmeessä liki haudassa maannut Lahti on pääsemässä jaloilleen? Budjettikuria on ainakin kaupungin sisällä selkeästi tiukennettu ja nähtävästi henkilöstö on oikeasti saatu sitoutumaan säästötavoitteisiin. Joitakin turhia rakenteitakin on kenties saatu purettua. Jos joku kuvittelee, että tämä oli tässä ja tästä eteenpäin hommat toimivat kuin se kuuluisa junan vessa, niin väärässä on. Jotta budjetti saataisiin pysymään jatkossakin Myllyvirran esittämässä muodossa, on pidettävä kiinni kovista säästötavoitteista.

Tässä tilanteessa on selvää, että joitakin toimintoja ja palveluita joudutaan leikkaamaan. Yksi pakollinen veronkorotuskin on tulossa. Lahti aikoo nimittäin korottaa kiinteistöveroa ensi vuodelle. Kaupunginjohtajan mukaan korotus tuo kaupungille 6 miljoonan euron lisätulot.
Lisätulot ovat tarpeen, sillä valtion säästötoimet näkyvät suoraan kaupungin taloudessa. Pelkästään valtionosuuksien leikkaukset merkitsevät Lahdelle noin 20 miljoonan euron leikkausta vuodesta 2012 vuoteen 2015.

Ikävin asia on tietenkin se, että taloustavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman henkilöstövähennyksiä. Vähennys on arviolta 500 työntekijää vuoteen 2017 mennessä. Vähennyksen väitetään perustuvan mahdollisimman pitkälti luonnolliseen vaihtuvuuteen ja sisäisiin siirtoihin, jotta lomautuksilta ja irtisanomisilta voitaisiin välttyä. Asian taustalla on myös edessä häämöttävä kuntaliitos. Lahden on ennen kuntaliitosta pyrittävä eroon ns. ylimääräisistä työntekijöistä, koska kuntaliitoksen astuttua voimaan, kuntien työntekijöille tulee 5 vuoden irtisanomissuoja. Ikävä kyllä, pelkään ettei henkilöstöä vähennetä pelkän luonnollisen poistuman kautta liki 10 prosenttia, vaan edessä on vielä niitä ikäviä irtisanomisiakin.

Jotta tämä kaikki ei olisi niin kauhean yksinkertaista, niin on todettava, että Lahti velkaantuu koko ajan lisää, sillä suunnitellut investoinnit ovat koko kolmivuotissuunnitelman ajan kovia. Suurimpina kohteina ovat pääterveysaseman uudistaminen sekä kouluinvestoinnit. Investoinnit vuonna 2015 ovat noin 80 miljoonaa euroa ja vuosina 2016-2017 noin 70 miljoonaa euroa.

Niin että jos Lahti sai kuin saikin nenänsä juuri ja juuri takaisin pinnalle sukelluksensa jälkeen, ei vielä kannata hengähtää helpotuksesta. Sitä varsinaista pelastuslauttaa, joka vie kuivalle maalle ei vielä ole edes näkyvissä. Jatkossa nähdään onko poliitikoilla ns. munaa pitää kiinni tiukoista säästötoimenpiteistä, varsinkin nyt kun vaalitkin jo kolkuttelevat ovella.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi