Lähestyvän itsenäisyyspäivän innoittamana aloin miettimään vanhaa suomalaista sanontaa ”On lottovoitto syntyä Suomeen”. Jo ajat sitten irvileuat käänsivät tuon lauseen niin, että tarvitaan lottovoitto, jotta pystyisi elämään Suomessa. Molemmissa mielipiteissä piilee varmasti pieni totuuden siemen. Suomessa todella moni asia on paremmin kuin sadoissa muissa maailman maissa. Miksi muuten onnellisuus-tutkimuksien kärkipäässä komeilisi liki aina piskuinen Suomi ellei sanonnassa olisi jotain perääkin? Toisaalta, Suomessa maksetaan hurja määrä erilaisia veroja, joilla tämä hyvinvointiyhteiskunta pääsääntöisesti rahoitetaan ja eihän se ruoka eikä asuminenkaan kaikkein halvinta meillä ole. Suomalaisesta mielenlaadusta kertoo kaiken se, että kun Suomen onnellisuus-tutkimuksen voittoa on hehkutettu mediassa, moni suomalainen on miettinyt ”olenko minä ainoa onneton?”
Suomen 106-vuotisjuhlien innoittamana päätin hieman tutkia minkälainen on se ”lottovoiton” saanut keskivertosuomalainen. Keskivertosuomalainen on iältään 42-vuotias nainen, jonka odotetaan elävän liki 84 vuotiaaksi. Tällä keskivertosuomalaisella on lapsia 1,85 ja hänen perheensä sisältää keskimäärin 2,77 henkilöä. Keskimääräinen suomalainen asuu kerrostalossa 80 m2:n omistusasunnossa, jossa on 3-4 huonetta. Henkeä kohden suomalaisella on 39,8 neliötä käytettävissään. Palkkaa tämä tavis-suomalainen saa keskimäärin vuodessa noin 40 000 euroa. Ammattina suomalaisella on todennäköisimmin myyjä. Yllättäen suurin osa suomalaisista ei käy töissä. Yksi työllinen elättää 1,31:tä työssä käymätöntä (työtöntä, lasta, eläkeläistä, opiskelijaa, kotityötä tekevää). Suomen tavallisin nimi on Timo Virtanen, vaikka yleisin sukunimi onkin Korhonen. Suomalaiset myös syövät ja juovat. Asukasta kohti laskettuna suomalaiset juovat vuodessa 73 litraa keskiolutta, kuluttavat 10 kg kahvia, syövät 58 kg tuoreita hedelmiä, 61 kg perunoita ja 72 kg lihaa. Paljon parjattua EU:ta keskivertosuomalainen tukee 147 eurolla vuodessa eli noin 12 eurolla per kuukausi. Ei ehkä sittenkään niin paljon kuin moni kuvittelee?
Loppujen lopuksi huomaamme, että keskiarvosuomalainen on itseasiassa hyvin teoreettinen hahmo ja oikeassa elämässä todella harvinainen. Ei ole olemassa mitään ”suurta yleisöä”, joka edustaisi suurinta osaa suomalaisia. Meistä on todella moneksi. Politiikassa sanonta ”kyllä kansa tietää” saa erilaisen merkityksen, kun ymmärtää, että itseasiassa 85-87% suomalaisista ei äänestä vaalivoittajapuoluetta eduskuntavaaleissa, vaikka se saisikin noin 20% annetuista äänistä. Tämän päivän Suomessa on todella vähän asioita, jotka yhdistäisivät yli puolta suomalaisista. Tähän ei pysty edes jääkiekkoilun MM-kulta tai Euroviisu-voitto, vaikka juuri sillä hetkellä saattaisikin tuntua siltä, että koko maa juhlisi yhtä aikaa.
Kaiken tämän syvällisen pohdinnan ja tutkiskelun jälkeen tulin siihen johtopäätökseen, että edelleen vuonna 2023 Suomi on erittäin hyvä maa asua. Ja hyvin todennäköisesti on sitä myös vuonna 2024, vaikka maailma ympärillämme onkin arvaamattomampi kuin vuosikymmeniin. On hyvä ja turvallista asua Suomessa, kun maailmaa ravistelevat tällä hetkellä sodat, konfliktit, ilmastonmuutos ja kaikenmaailman kulkutaudit.
Eihän tämä nyt ole ehkä ihan se päävoitto lotossa, mutta kyllä meillä asiat ovat monelta kantilta katsottuna todella hyvin. Onnea 106-vuotias Suomi!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi