Pääkirjoitus 8.12.2023

Voidaanko Salinkallion koulurakennus säilyttää?

Lahtelainen pitkäaikainen kuntavaikuttaja Onerva Vartiainen nosti tällä viikolla maakuntalehdessämme esiin kysymyksen, joka on itseänikin askarruttanut jo vuosia: Mikä on Salinkallion koulurakennuksen kohtalo? Koulu on ollut nyt tyhjillään jo useamman vuoden, eikä minkäänlaisia suunnitelmia ole ollut esillä sen suhteen mitä rakennukselle aiotaan tehdä. Nähtävästi käynnissä on se normaali lahtelainen käytäntö, että rakennuksen annetaan ensi lahota paikoilleen kaikessa hiljaisuudessa, jonka jälkeen voidaan todeta, ettei rakennus ole enää korjattavissa ja se täytyy purkaa. Tilalle rakennetaan tietenkin lahtelaiseen tapaan kerrostaloja. Ja näin tulee varmasti käymään myös Salinkallion kohdalla, elleivät lahtelaiset ota asiaa toistuvasti esille.

Onneksi edes Vartiainen on hereillä ja nosti Salinkallion rakennuksen mahdollisuudet esiin kirjoituksellaan. Vartiainen kysyi voitaisiin koulu saneerata ja muuttaa esimerkiksi yhteisölliseen asumiseen? Talossa on iso ruokasali kahvila- ja ravintolatoimintaan. Juhla- ja liikuntasaliakin voisi vuokrata urheiluseuroille tai harrastajaryhmien käyttöön? Myös mahdollisuus muuttaa Launeen kirjasto koulun vanhoihin tiloihin löytyi Vartiaisen ehdotusten joukosta.

Itse olen pyöritellyt ajatusta myös jonkinlaisesta etelälahtelaisten pienyrittäjien keskittymästä tai keskuksesta, jossa luokkahuoneissa toimisi eri alojen pienyrittäjiä, erilaisia yhdistyksiä ja muita toimijoita. Yhdistämällä useat pienet yritykset saman katon alle saataisiin enemmän ns. vipuvartta yritysten näkyvyyteen, myyntiin ja markkinointiin. Lounasravintolallekin olisi jo paikka ja keittiö valmiina. Hieman samaan tapaan kuin vaikkapa Askon vanhassa tehdasrakennuksessa on tehty. Esimerkiksi Omalähiön toimitus voisi varsin hyvin toimia tuon kaltaisessa pienyrittäjien yhteisössä. Mahdollisuuksia Salinkalliolla olisi monia, mutta löytyykö kiinnostusta, visioita ja tekijöitä? Ja ennen kaikkea rahaa?

Salinkallion koulu on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Sen purkaminen ei onnistu ilman, että vanhaa kaavaa arvioidaan, toisaalta kiinteistön terveellinen ja turvallinen käyttö ei ole mahdollista ilman kokonaisvaltaista peruskorjausta. Rakennus olisi mahdollista ottaa käyttöön peruskorjauksen jälkeen. Vuonna 2020 Omalähiön haastattelussa kaupungin kiinteistöpäällikkö kertoi ettei rakennuksesta ei ole tehty purkusuunnitelmaa, eikä rakennuksen jatkosta ole tehty päätöksiä, eikä rakennus ei ole myöskään julkisessa myynnissä. Tuon haastattelun jälkeen kaupungin suunnasta ei ole kuulunut mitään uutta tietoa Salinkallion tilanteesta. Perusopetuksen palveluverkossa ei ole alueella tarvetta lisäkapasiteetille, koska Länsiharjun, Lähteen ja Liipolan perusopetusyksiköt ovat kunnossa. Ilmeisesti tämä tarkoittaa sitä, että kaupungilla ei ole halua koulua enää korjata, joten yksityinen puoli on se, johon nyt kannattaisi satsata, jotta Salinkallion upea rakennus saisi jatkaa olemassaoloaan. Ensin pitäisi tietenkin koulu ns. perata läpi ja kartoittaa korjauksen tarpeet ja saada remontille jonkinlainen hintalappu, jotta koulua voitaisiin kaupitella myös yksityisille yrittäjille.

Kysymys kuuluukin: Onko Lahden kaupungilla oikeasti tähän halua vai annetaanko rakennuksen vain homettua ja lahota paikalleen tekemättä mitään?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 thoughts on “Voidaanko Salinkallion koulurakennus säilyttää?

  1. Muistan kun puhuttiin vuosia ennenkuin kiinteistöstä loppui koulu toiminta, että siellä on sisäilmaongelma. Sellaisten rakennusten korjaaminen on tolkuttoman kallista.

    1. Kyllä kallista on, muistaakseni korjausarvio oli joitain vuosia sitten 17 miljoonaa euroa.Sen vuoksi olisikin hyvä tehdä nyt päivitetty arvio ja sen jälkeen päätöksiä mitä rakennukselle tehdään.

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO