Pääkirjoitus 8.12.2023

Voidaanko Salinkallion koulurakennus säilyttää?

Lahtelainen pitkäaikainen kuntavaikuttaja Onerva Vartiainen nosti tällä viikolla maakuntalehdessämme esiin kysymyksen, joka on itseänikin askarruttanut jo vuosia: Mikä on Salinkallion koulurakennuksen kohtalo? Koulu on ollut nyt tyhjillään jo useamman vuoden, eikä minkäänlaisia suunnitelmia ole ollut esillä sen suhteen mitä rakennukselle aiotaan tehdä. Nähtävästi käynnissä on se normaali lahtelainen käytäntö, että rakennuksen annetaan ensi lahota paikoilleen kaikessa hiljaisuudessa, jonka jälkeen voidaan todeta, ettei rakennus ole enää korjattavissa ja se täytyy purkaa. Tilalle rakennetaan tietenkin lahtelaiseen tapaan kerrostaloja. Ja näin tulee varmasti käymään myös Salinkallion kohdalla, elleivät lahtelaiset ota asiaa toistuvasti esille.

Onneksi edes Vartiainen on hereillä ja nosti Salinkallion rakennuksen mahdollisuudet esiin kirjoituksellaan. Vartiainen kysyi voitaisiin koulu saneerata ja muuttaa esimerkiksi yhteisölliseen asumiseen? Talossa on iso ruokasali kahvila- ja ravintolatoimintaan. Juhla- ja liikuntasaliakin voisi vuokrata urheiluseuroille tai harrastajaryhmien käyttöön? Myös mahdollisuus muuttaa Launeen kirjasto koulun vanhoihin tiloihin löytyi Vartiaisen ehdotusten joukosta.

Itse olen pyöritellyt ajatusta myös jonkinlaisesta etelälahtelaisten pienyrittäjien keskittymästä tai keskuksesta, jossa luokkahuoneissa toimisi eri alojen pienyrittäjiä, erilaisia yhdistyksiä ja muita toimijoita. Yhdistämällä useat pienet yritykset saman katon alle saataisiin enemmän ns. vipuvartta yritysten näkyvyyteen, myyntiin ja markkinointiin. Lounasravintolallekin olisi jo paikka ja keittiö valmiina. Hieman samaan tapaan kuin vaikkapa Askon vanhassa tehdasrakennuksessa on tehty. Esimerkiksi Omalähiön toimitus voisi varsin hyvin toimia tuon kaltaisessa pienyrittäjien yhteisössä. Mahdollisuuksia Salinkalliolla olisi monia, mutta löytyykö kiinnostusta, visioita ja tekijöitä? Ja ennen kaikkea rahaa?

Salinkallion koulu on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Sen purkaminen ei onnistu ilman, että vanhaa kaavaa arvioidaan, toisaalta kiinteistön terveellinen ja turvallinen käyttö ei ole mahdollista ilman kokonaisvaltaista peruskorjausta. Rakennus olisi mahdollista ottaa käyttöön peruskorjauksen jälkeen. Vuonna 2020 Omalähiön haastattelussa kaupungin kiinteistöpäällikkö kertoi ettei rakennuksesta ei ole tehty purkusuunnitelmaa, eikä rakennuksen jatkosta ole tehty päätöksiä, eikä rakennus ei ole myöskään julkisessa myynnissä. Tuon haastattelun jälkeen kaupungin suunnasta ei ole kuulunut mitään uutta tietoa Salinkallion tilanteesta. Perusopetuksen palveluverkossa ei ole alueella tarvetta lisäkapasiteetille, koska Länsiharjun, Lähteen ja Liipolan perusopetusyksiköt ovat kunnossa. Ilmeisesti tämä tarkoittaa sitä, että kaupungilla ei ole halua koulua enää korjata, joten yksityinen puoli on se, johon nyt kannattaisi satsata, jotta Salinkallion upea rakennus saisi jatkaa olemassaoloaan. Ensin pitäisi tietenkin koulu ns. perata läpi ja kartoittaa korjauksen tarpeet ja saada remontille jonkinlainen hintalappu, jotta koulua voitaisiin kaupitella myös yksityisille yrittäjille.

Kysymys kuuluukin: Onko Lahden kaupungilla oikeasti tähän halua vai annetaanko rakennuksen vain homettua ja lahota paikalleen tekemättä mitään?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 thoughts on “Voidaanko Salinkallion koulurakennus säilyttää?

  1. Muistan kun puhuttiin vuosia ennenkuin kiinteistöstä loppui koulu toiminta, että siellä on sisäilmaongelma. Sellaisten rakennusten korjaaminen on tolkuttoman kallista.

    1. Kyllä kallista on, muistaakseni korjausarvio oli joitain vuosia sitten 17 miljoonaa euroa.Sen vuoksi olisikin hyvä tehdä nyt päivitetty arvio ja sen jälkeen päätöksiä mitä rakennukselle tehdään.

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
Yrittäjä Tuua Jäppinen: Laune on Lahden uusi keskusta
Kirjailija Marjo Ahlsten: Valkeakosken naiskaartilaiset näyttivät, että he olivat urheita ja hyviä sotilaista
Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
ARKISTO