Pääkirjoitus 15.10.2021

Rokotevastaisuutta vai välinpitämättömyyttä?

Monet asiantuntijat, niin ulkomailla kuin Suomessakin, ovat meille toistuvasti kertoneet, että koronasta emme tule enää pääsemään eroon, vaan virus jatkaa kulkuaan maapallolla kuten muutkin virukset, joita ei pystytä tukahduttamaan. Elää kuitenkin pitäisi ja mielummin mahdollisimman normaalisti, joten ainoa keino jatkaa suht’koht normaalia elämää, on ottaa koronarokotteet, jotka estävät varsin tehokkaasti koronan vaikean tautimuodon ja siten eivät ruuhkauta sairaalakapasiteettia.

Rokotukset käynnistyivät varsin vauhdikkaasti vanhemmista ikäluokista ja esimerkiksi yli 60-vuotiaiden keskuudessa rokotekattavuus on jo yli toivotun 80 %. Rokotekattavuus on viime päivinä maassamme kuitenkin sakannut ja vauhti hiipunut. Täyden rokotesarjan on saanut koko maassa hieman yli 74%, joten tavoitteena oleva 80% on vielä pienen matkan päässä. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella on kaikkiaan noin 56 000 ihmistä ilman ensimmäistäkään koronarokotetta. Ilman toista koronarokotetta on vielä noin 75 000 ihmistä.

Yli 50 000 ihmistä ilman ensimmäistäkään rokotetta on suuri määrä ja suuri uhka alati jatkuvalle epidemialle. Tämä on nähty hyvin Päijät-Hämeessä, jossa tällä hetkellä todetaan enemmän koronatartuntoja kuin kertaakaan aikaisemmin. Miksi sitten jotkut eivät ole rokotetta ottaneet, vaikka asian tärkeydestä rummutetaan päivittäin kaikissa mediassa ja tiedossa on, että sairaalaan joutuneista potilaista 75% on rokottamattomia?

Osa ei voi tietysti ottaa koronarokotusta terveydellisistä syistä, mutta isolle joukolle rokottamattomuus on oma henkilökohtainen valinta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan niistä noin 15%:sta rokoteikäisistä, jotka ovat yhä täysin rokottamattomia, aktiivisia rokotusten vastustajia on arviolta 2–5%. Loput vähän päälle 10% eivät ole käyneet koronapiikillä muusta syystä, esimerkiksi välinpitämättömyyden tai kiireisyyden takia. Tässä ryhmässä korostuu alle 40-vuotiaiden ikäryhmä, jotka eivät koe olevansa vakavan taudin riskissä. Lisäksi yksi selvä ryhmä rokottamattomissa ovat maahanmuuttajat, joiden koulutustasonsa on usein matala. Heidän kulttuurissaan ei välttämättä ole paljon rokotuksia ja lisäksi epäilys viranomaisia, myös terveysviranomaisia kohtaan voi olla kova.

Miten sitten rokotekattavuutta voidaan vielä nostaa, koska korkeammaksi se on saatava? Yksi keino kannustaa loppuväestöä rokotuksiin on palkita rokotuksesta esimerkiksi lahjakortilla, ateriaedulla, elokuvalipuilla tai vaikka ilmaisilla ämpäreillä. Esimerkiksi Ruotsista raportoitiin rokotuskattavuuden nousseen 4%, kun rokotettaville annettiin 20 euron lahjakortti. Sinänsä on aika säälittävä ajatus, että ihmisiä pitää lahjoa, jotta heidät saadaan rokotettua, mutta kaikki keinot on nyt käytettävä, jotta saamme normaalin elämämme takaisin. Koronapassin käyttöönotto varmasti saa myös joidenkin välinpitämättömien ihmisten päät kääntymään. Ainakin Ranskassa rokotuskattavuus pomppasi 10% ylöspäin koronapassin käyttöönoton myötä. Nyt kipin kapin piikille, jos et ole vielä käynyt!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO