Pääkirjoitus 15.10.2021

Rokotevastaisuutta vai välinpitämättömyyttä?

Monet asiantuntijat, niin ulkomailla kuin Suomessakin, ovat meille toistuvasti kertoneet, että koronasta emme tule enää pääsemään eroon, vaan virus jatkaa kulkuaan maapallolla kuten muutkin virukset, joita ei pystytä tukahduttamaan. Elää kuitenkin pitäisi ja mielummin mahdollisimman normaalisti, joten ainoa keino jatkaa suht’koht normaalia elämää, on ottaa koronarokotteet, jotka estävät varsin tehokkaasti koronan vaikean tautimuodon ja siten eivät ruuhkauta sairaalakapasiteettia.

Rokotukset käynnistyivät varsin vauhdikkaasti vanhemmista ikäluokista ja esimerkiksi yli 60-vuotiaiden keskuudessa rokotekattavuus on jo yli toivotun 80 %. Rokotekattavuus on viime päivinä maassamme kuitenkin sakannut ja vauhti hiipunut. Täyden rokotesarjan on saanut koko maassa hieman yli 74%, joten tavoitteena oleva 80% on vielä pienen matkan päässä. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella on kaikkiaan noin 56 000 ihmistä ilman ensimmäistäkään koronarokotetta. Ilman toista koronarokotetta on vielä noin 75 000 ihmistä.

Yli 50 000 ihmistä ilman ensimmäistäkään rokotetta on suuri määrä ja suuri uhka alati jatkuvalle epidemialle. Tämä on nähty hyvin Päijät-Hämeessä, jossa tällä hetkellä todetaan enemmän koronatartuntoja kuin kertaakaan aikaisemmin. Miksi sitten jotkut eivät ole rokotetta ottaneet, vaikka asian tärkeydestä rummutetaan päivittäin kaikissa mediassa ja tiedossa on, että sairaalaan joutuneista potilaista 75% on rokottamattomia?

Osa ei voi tietysti ottaa koronarokotusta terveydellisistä syistä, mutta isolle joukolle rokottamattomuus on oma henkilökohtainen valinta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan niistä noin 15%:sta rokoteikäisistä, jotka ovat yhä täysin rokottamattomia, aktiivisia rokotusten vastustajia on arviolta 2–5%. Loput vähän päälle 10% eivät ole käyneet koronapiikillä muusta syystä, esimerkiksi välinpitämättömyyden tai kiireisyyden takia. Tässä ryhmässä korostuu alle 40-vuotiaiden ikäryhmä, jotka eivät koe olevansa vakavan taudin riskissä. Lisäksi yksi selvä ryhmä rokottamattomissa ovat maahanmuuttajat, joiden koulutustasonsa on usein matala. Heidän kulttuurissaan ei välttämättä ole paljon rokotuksia ja lisäksi epäilys viranomaisia, myös terveysviranomaisia kohtaan voi olla kova.

Miten sitten rokotekattavuutta voidaan vielä nostaa, koska korkeammaksi se on saatava? Yksi keino kannustaa loppuväestöä rokotuksiin on palkita rokotuksesta esimerkiksi lahjakortilla, ateriaedulla, elokuvalipuilla tai vaikka ilmaisilla ämpäreillä. Esimerkiksi Ruotsista raportoitiin rokotuskattavuuden nousseen 4%, kun rokotettaville annettiin 20 euron lahjakortti. Sinänsä on aika säälittävä ajatus, että ihmisiä pitää lahjoa, jotta heidät saadaan rokotettua, mutta kaikki keinot on nyt käytettävä, jotta saamme normaalin elämämme takaisin. Koronapassin käyttöönotto varmasti saa myös joidenkin välinpitämättömien ihmisten päät kääntymään. Ainakin Ranskassa rokotuskattavuus pomppasi 10% ylöspäin koronapassin käyttöönoton myötä. Nyt kipin kapin piikille, jos et ole vielä käynyt!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO