Pääkirjoitus 15.10.2021

Rokotevastaisuutta vai välinpitämättömyyttä?

Monet asiantuntijat, niin ulkomailla kuin Suomessakin, ovat meille toistuvasti kertoneet, että koronasta emme tule enää pääsemään eroon, vaan virus jatkaa kulkuaan maapallolla kuten muutkin virukset, joita ei pystytä tukahduttamaan. Elää kuitenkin pitäisi ja mielummin mahdollisimman normaalisti, joten ainoa keino jatkaa suht’koht normaalia elämää, on ottaa koronarokotteet, jotka estävät varsin tehokkaasti koronan vaikean tautimuodon ja siten eivät ruuhkauta sairaalakapasiteettia.

Rokotukset käynnistyivät varsin vauhdikkaasti vanhemmista ikäluokista ja esimerkiksi yli 60-vuotiaiden keskuudessa rokotekattavuus on jo yli toivotun 80 %. Rokotekattavuus on viime päivinä maassamme kuitenkin sakannut ja vauhti hiipunut. Täyden rokotesarjan on saanut koko maassa hieman yli 74%, joten tavoitteena oleva 80% on vielä pienen matkan päässä. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella on kaikkiaan noin 56 000 ihmistä ilman ensimmäistäkään koronarokotetta. Ilman toista koronarokotetta on vielä noin 75 000 ihmistä.

Yli 50 000 ihmistä ilman ensimmäistäkään rokotetta on suuri määrä ja suuri uhka alati jatkuvalle epidemialle. Tämä on nähty hyvin Päijät-Hämeessä, jossa tällä hetkellä todetaan enemmän koronatartuntoja kuin kertaakaan aikaisemmin. Miksi sitten jotkut eivät ole rokotetta ottaneet, vaikka asian tärkeydestä rummutetaan päivittäin kaikissa mediassa ja tiedossa on, että sairaalaan joutuneista potilaista 75% on rokottamattomia?

Osa ei voi tietysti ottaa koronarokotusta terveydellisistä syistä, mutta isolle joukolle rokottamattomuus on oma henkilökohtainen valinta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan niistä noin 15%:sta rokoteikäisistä, jotka ovat yhä täysin rokottamattomia, aktiivisia rokotusten vastustajia on arviolta 2–5%. Loput vähän päälle 10% eivät ole käyneet koronapiikillä muusta syystä, esimerkiksi välinpitämättömyyden tai kiireisyyden takia. Tässä ryhmässä korostuu alle 40-vuotiaiden ikäryhmä, jotka eivät koe olevansa vakavan taudin riskissä. Lisäksi yksi selvä ryhmä rokottamattomissa ovat maahanmuuttajat, joiden koulutustasonsa on usein matala. Heidän kulttuurissaan ei välttämättä ole paljon rokotuksia ja lisäksi epäilys viranomaisia, myös terveysviranomaisia kohtaan voi olla kova.

Miten sitten rokotekattavuutta voidaan vielä nostaa, koska korkeammaksi se on saatava? Yksi keino kannustaa loppuväestöä rokotuksiin on palkita rokotuksesta esimerkiksi lahjakortilla, ateriaedulla, elokuvalipuilla tai vaikka ilmaisilla ämpäreillä. Esimerkiksi Ruotsista raportoitiin rokotuskattavuuden nousseen 4%, kun rokotettaville annettiin 20 euron lahjakortti. Sinänsä on aika säälittävä ajatus, että ihmisiä pitää lahjoa, jotta heidät saadaan rokotettua, mutta kaikki keinot on nyt käytettävä, jotta saamme normaalin elämämme takaisin. Koronapassin käyttöönotto varmasti saa myös joidenkin välinpitämättömien ihmisten päät kääntymään. Ainakin Ranskassa rokotuskattavuus pomppasi 10% ylöspäin koronapassin käyttöönoton myötä. Nyt kipin kapin piikille, jos et ole vielä käynyt!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO