Pääkirjoitus 3.12.2021

Itsenäisyyspäivä koronan varjossa

Suomi juhlii ensi maanantaina 104-vuotissynttäreitään. Viime vuoden juhlinta meni penkin alle totaalisesti koronan vuoksi. Ei linnan juhlia, ei paraatia, ei mitään. Silloin moni varmasti ajatteli, että vuonna 2021 tauti olisi jo voitetttu ja itsenäisyyttä voitaisiin tänä vuonna juhlia normaalisti. Vielä jokin aika sitten siltä näyttikin, mutta muutamassa viikossa korona otti taas vallan ja tautitapausten määrä nousi huimasti. Alkaa tuntua aika epätodelliselta, että olemme roikkuneet ns. löysässä hirressä pian pari vuotta. Tulevaisuuden suunnitelmia ei ole kannattanut tehdä kovinkaan pitkäjänteisesti, sillä näyttää siltä, että muutamassa viikossa tilanne, niin maailmalla kuin meilläkin, voi muuttua suuntaan tai toiseen. Nyt kohistaan uudesta variantista. Muutaman viikon päästä saadaan selville, kuinka vaarallinen se omicron on vai onko se vain yksi ohimenevä vaihe tässä koko sopassa? Ja kuinka monta varianttia tässä vielä nähdäänkään?

Päivittäin saamme lukea mediasta siitä, kuinka huonosti meillä Suomessa on koronakriisi hoidettu. Sitten kun tutkitaan ihan vain kylmiä lukuja, niin voidaan todeta, että Suomessa on pandemia hoidettu pääsääntöisesti todella hyvin. Otetaanpa vertailuesimerkiksi vaikkapa rakas länsinaapurimme Ruotsi. Ruotsissa koronaan on kuollut 15 000 ihmistä ja Suomessa 1300. Ruotsissa koronatapauksia on ollut 1,2 miljoonaa, Suomessa 188 000. Ja muistutukseksi vielä, että Ruotsissa on 10 miljoonaa asukasta ja Suomessa 5,5 miljoonaa, joten jokainen osaa varmasti laskea sen, kummassa maassa hommat on hoidettu paremmin.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että koko korona on maassamme pahemman kerran politisoitu ja kaikki koronaan liittyvät päätökset mitä hallitus tekee, voidaan kääntää sitä vastaan ja näin oppositio eittämättä myös tekee. Toisaalta, sen vuoksihan oppositio on demokratiassa olemassa, että sen kuuluukin kyseenalaistaa hallituksen toimet. Epäilemättä virheitäkin on hallitus matkan varrella tehnyt. Toisaalta se ei ole mikään ihme, sillä kellään ei ole ollut kokemusta siitä, miten tällainen maailmanlaajuinen pandemia pitäisi hoitaa. Isossa kuvassa olen kuitenkin erittäin iloinen siitä, että näin pandemian aikana olen suomalainen ja asun Suomessa.

Some-päivityksiä lukiessa tulee usein mieleen, että me suomalaiset olemme varsinaista valittaja- ja itkijäkansaa. Ei ole sellaista asiaa mistä joku ei valittaisi. Eikä ole sellaista asiaa mistä ei somessa saisi väittelyä aikaiseksi. Somessa vaikuttaa usein myös siltä, että maa on pahasti kahtiajakautunut. Tosin täytyy huomioida, että niitä jakolinjoja löytyy jokaiseen lähtöön ja jokaiseen suuntaan ja välillä tuntuukin siltä, että meidän suomalaisten lempiharrastus on väitteleminen ja toisten mielipiteiden naurunalaiseksi saaminen. Onneksi Suomi on paljon muutakin kuin vain sosiaalinen media, jossa asiat tuppaavat kärjistymään aivan liian helposti.

Kaiken tämän syvällisen pohdinnan ja tutkiskelun jälkeen tulin jälleen kerran, vuosi toisensa perään, siihen johtopäätökseen, että Suomi on todella hyvä maa asua. Ja hyvin todennäköisesti on sitä myös vuonna 2022. Ei nyt ehkä ihan se päävoitto lotossa, mutta kyllä meillä asiat ovat monelta kantilta katsottuna ja isossa kuvassa todella hyvin. Onnea 104-vuotias Suomi ja hyvä me!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO