Pääkirjoitus 9.10.2020

Lahti jäi junan alle

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi jatkavansa uuden Itäradan hankeyhtiöneuvotteluja Porvoon ja Kouvolan kautta kulkevan reitin pohjalta. Päätöksellä vedettiin Lahdelta ja koko Päijät-Hämeeltä matto kirjaimellisesti jalkojen alta. Herääkin kysymys, missä ovat olleet Päijät-Hämeen edunvalvojat ja lobbarit ja onko nykyisten raidelinjojen parantaminen ollut edes mukana vaihtoehdoissa? Ilmeisesti Lahdessa on luultu, että liikenneministeriön aikaisemmin kesällä tekemä selvitys, jossa todettiin ettei Lahden ohittava Itärata olisi kokonaistaloudellisesti kannattava, tarkoitti sitä, ettei pelkoa uudesta Itäradasta enää ole? Lahdessa ja Päijät-Hämeessä Itärataan on suhtauduttu kielteisesti, koska Kouvolan oikoradan toteutuessa Lahden kautta ajettaisiin todennäköisesti vain lähiliikennettä ja Lahden katsotaan jäävän junaliikenteen suhteen paitsioon. Väyläviraston selvityksessä esitetyn arvion mukaan Kouvolan kautta menevän oikoradan tapauksessa Lahden kautta menevien kaukojunien määrä puolittuisi.

Porvoon kautta Kouvolaan rakennettava Itärata maksaisi uskomattomat 1,7 miljardia euroa. Matka-aika Helsingistä Kouvolaan lyhenisi vain 13 minuuttia, joten yhden säästöminuutin hinnaksi tulisi 131 miljoona euroa. Helsingin ja Pietarin välillä aikasäästö olisi vain yhdeksän minuuttia. Itä-Suomessa Itärataa on osattu lobata isosti ja yhdessä. Itäradan kannalla olevat kaupungit ja kunnat (Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi, Varkaus, Pieksämäki, Suonenjoki, Kitee, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari) tekivät yhdessä päätöksen, että ne ovat valmiit rahoittamaan uuden itäisen ratayhteyden suunnittelua, jos linjaus kulkee Porvoon ja Kouvolan kautta. Itä-Suomen kuntien kauniissa visioissa ihmiset alkaisivat pendelöimään nykyistä enemmän pääkaupunkiseudulle uuden radan myötä. Käsi ylös, kuka oikeasti uskoo tähän visioon, että esimerkiksi Lappeenrannasta lähdettäisiin helpommin pendelöimään Helsinkiin töihin, jos junayhteys olisi kokonaiset 13 minuuttia nopeampi?

Entäpä sitten Lahti? Lahti ei ilmeisesti ole tuonut neuvottelupöytään yhtään mitään vai onko lahtelaisia enää näihin neuvottelupöytiin edes pyydetty? Onko edes olemassa vaihtoehtoa, jossa nykyisiä yhteyksiä parannetaan vai onko tämä ollut vain lahtelaisten päättäjien omaa mielikuvitusta tai harhaluuloa? Halvin ja kannattavin vaihtoehto Itäradalle eli nykyisten raidelinjojen parantaminen on nyt jäämässä pahasti jalkoihin, kun uutta Itärataa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Kustannuksista viis, uusi ja komea Itärata on saatava. Hieman etäisesti tulee mieleen Lahdesta eteläisen kehätien yhteydessä käyty keskustelu siitä, mitä kautta uuden kehätien tulisi kulkea. Siinäkin tapauksessa päädyttiin siihen kalleimpaan ja kauneimpaan vaihtoehtoon, vaikka paljon järkevämpi ja halvempi vaihtoehto oli olemassa. Sama kuvio on toistumassa nyt Itäradan suhteen.

Kovin läpinäkyväksi ei päätöksentekoa tässä Itärata-asiassa voida sanoa, jos monet hallituksen ministeritkin ovat olleet täysin tietämättömiä tästä ratkaisusta, puhumattakaan Lahden edunvalvojista. Vai nukuttiinko Lahdessa tälläkin kertaa Ruususen unta juuri silloin kun olisi pitänyt lyödä puuta uuniin entistä kovempaa? Nyt näyttää vahvasti siltä, että juna meni jo ja Lahti jäi sen alle.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
ARKISTO