Pääkirjoitus 28.9.2018

Venäjän maakaupat Suomessa

Venäläisten epämääräisiin tonttikauppoihin Suomen strategisilla alueilla on viime päivinä kiinnitetty kovasti huomiota mediassa. Eikä muuten yhtään liian aikaisin. Jo vuonna 2014 Iltalehti kertoi varsin laajassa artikkelissaan, että venäläiset ovat ostaneet maa-alueita ja kiinteistöjä maa-, ilma- ja merivoimien tukikohtien läheisyydestä eri puolilla Suomea.

Kauppoja on tehty ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutka-aseman, räjähdeainevarikon, ammusvälinevaraston ja salaisen ilmasotaharjoitusalueen naapurustossa. Venäläisomisteisia kiinteistöjä löytyy kaikkien sotilaslentokenttien kyljestä. Maata ja kiinteistöjä on hankittu venäläisomistukseen myös huoltovarmuuden kannalta merkittävien tietoliikennemastojen ja sähkönjakelun kantaverkon lähialueilta sekä tie- ja raideliikenteen solmukohdista.

Kiinteistökauppoja on tehty myös keskeisillä satama-alueilla ja merenkulun pääväylällä Turun saaristossa, jossa nyt esiin nostettu Airiston Helmi on napsinut saaren toisensa perään Turun saaristosta. Saaristosta avomerelle johtavan syväväylän varrelle on haalittu venäläisomistukseen kaikkiaan yksitoista saarta sekä mantereen puolella sijaitsevia merenrantatontteja. Syväväylällä on suuri merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta. Väylää pitkin kuljetetaan muun muassa raakaöljyä Naantaliin Neste Oilin jalostamoon. Väylä palvelee sekä siviili- että sotilaslaivaliikennettä. Tämän lisäksi Airiston Helmi- yhtiö on ostanut puolustusvoimien poistohuutokaupoista aluksia, rakentanut helikopterien laskeutumiskenttiä ja rakentanut asuintiloja, ilman mitään merkkejä kaupallisesta matkailutoiminnasta.

Ulkomaiset asiantuntijat varoittivat Suomea jo vuosia sitten, että Venäjän maakaupoissa voi piillä uhka, sinisilmäisesti olemme kuitenkin jatkaneet tonttien myymistä itänaapurille. Puhuttiin pitkään, että venäläiset ostavat viattomasti vain ja ainoastaan loma-asuntoja Suomesta. Uskon, että viimeistään Ukrainan tapahtumat avasivat päättäjiemme silmät lopullisesti Venäjän strategialle ja tänä päivänä venäläisomistukset ymmärretään uhkaksi kansalliselle turvallisuudellemme.

Poliisi puhuu Airiston Helmen tapauksessa vain rahanpesusta, mutta takana kummittelee varmasti myös tuo sotilaallinen aspekti. Mistään pelkästä rahanpesututkinnasta ei voi olla kyse, jos tutkinnasta ja operaatiosta on tiedotettu etukäteen maamme presidenttiä ja pääministeriä. Miksi presidentin pitäisi tietää operaatiosta, jos epäillyt summat liikkuvat parissa miljoonassa? Esimerkiksi Danske Bankin suuressa rahanpesujupakassa summat olivat aivan eri tasolla eli puhuttiin 200 miljardista eurosta.

Tekeillä on lakiesitys, joka parantaa Suomen edellytyksiä puuttua kansallista turvallisuutta vaarantaviin maakauppoihin. Hyvä niin, sillä maamme olisi aivan liian helppo halvaannuttaa kriisin syntyessä, jos vihollinen olisi jo valmiina tietoliikennemastojen ja sähkönjakelun kantaverkon lähialueilla sekä tie- ja raideliikenteen solmukohdissa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
ARKISTO