Venäjän hyökkäys Ukrainaan on avannut silmiä monessa suunnassa. Pitkin maailmaa on herätty huomaamaan Venäjän ja Putinin todelliset pyrkimykset palauttaa keisarillisen Venäjän rajat ja palauttaa venäjää puhuvat kansat yhteen. Jälkikäteen Putinin vuosien varrella tehtyjä linjanvetoja tarkastellessa voidaan helposti huomata, että ne ovat kaikki johtaneet tähän tilanteeseen. Jo 2000-luvun alkuvuosina Putin ilmoitti Neuvostoliiton hajoamisen olleen suurkatastrofi ja Putinin mielestä Neuvostoliitto oli yhtä kuin ”historiallinen Venäjä”, jonka rajat tulisi palauttaa. Silloin Putinin puheita pidettiin lähinnä sisäpoliittisina vetoina, joilla haluttiin nostaa venäläisten itsetuntoa. Nykyhetki osoittaa valitettavasti, että kyseessä oli pitkäaikainen ja harkittu suunnitelma, jota nyt lähdettiin viemään eteenpäin asevoimin ukrainalaisten kustannuksella.

Yhdessä yössä Venäjän hyökkäys Ukrainaan vesitti myös Suomen hyvät Venäjä-suhteet. Ne, joita oli vaalittu hartaasti toisen maailmansodan jälkeen yli 70 vuotta, ne joiden vuoksi oltiin vuosikymmeniä jopa rähmällään Moskovan edessä. Yksi tärkeä Suomen turvallisuuspilari eli hyvät Venäjä-suhteet on nyt kaatunut, mutta mitä tilalle?

Heti sodan alettua alkoi Suomessakin tapahtua. Ylen 28. helmikuuta julkaiseman kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Näin vahva ei Nato-kannatus ole koskaan Suomessa ollut. Kansalaisaloite Nato-kansanäänestyksestä keräsi yli 50 000 nimeä alle viikossa. Suomella on itsenäinen vahva kansallinen puolustus, mutta jos katsomme isompaa kuvaa, olemme Ukrainan ja Valko-Venäjän ohella ainoa Venäjän eurooppalainen rajanaapuri, joka ei ole Naton jäsen. Valko-Venäjä on käytännössä jo Putinin talutusnuorassa ja katsokaa miten Ukrainalle nyt kävi. Tosin on myönnettävä, ettei Suomi ole Ukraina. Me kuulumme kuitenkin Euroopan unioniin ja teemme jo vahvaa yhteistyötä Naton kanssa sekä olemme selkeästi suuntautuneet länteen. Pysäyttääkö se Putinin, on sitten täysin eri kysymys.

Suomi on varmuudella myös Venäjän silmissä osa länttä, mutta meillä ei ole Nato-jäsenille kuuluvaa suojaa. Suomi ei ole enää jossain lännen ja Venäjän välimaastossa, emmekä voi välttää olemasta osapuoli tässä asetelmassa. Me olemme puolemme valinneet. Se tuli viimeistään selväksi, kun Suomi lähetti Ukrainaan aseapua ja tämä on pantu merkille myös Venäjällä.

Nato-keskustelu käy kuumana ja hyvä niin. Kaikki vaihtoehdot on nyt perattava läpi. Onko meillä varaa jäädä Natosta ulos? Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa? Minkälainen suoja se olisi? Miten Venäjä reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen? Tulisiko Suomeen Naton tukikohtia? Joutuisivatko suomalaiset asevelvolliset Naton sotiin ympäri maailmaa? Miten Nato muuttuu, jos USA:n presidentiksi palaisi Trump? Miten Suomi pärjää ilman Naton turvaa?
Avoimia kysymyksiä, joihin kaivataan kipeästi vastauksia, on kymmeniä ellei satoja.

Elämme juuri tällä hetkellä maailmanhistorian isossa taitekohdassa ja tuskin kukaan tietää mihin suuntaan se meitä kaikkia vielä vie.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi