Monesti somessa ollessani hymyilyttää se, miten keskustelut etenevät liki johdonmukaisesti. Todella usein keskustelut ja kuittailut lähtevät rönsyilemään sinne tänne ja lopuksi keskustelu etenee hyvin kauas alkuperäisestä postauksesta. Ylen Ihmisten puolue -komediasarja kertoi meille jo yli 10 vuotta sitten somekeskustelujen anatomian eli miten yleensä keskustelut somessa etenevät.

Keskustelun kaava menee näin:
1. keskustelija on huolissaan Chilen maanjäristyksestä ja toivoo, että sinne lähetetään apua.
2. keskustelija toteaa, että vika on chileläisissä, jotka rakentavat talonsa huonosti, toisin kuin Tokiossa.
3. keskustelija pääsi luonnonmullistuksesta ilmastonmuutokseen, jota piti valheena.
4. keskustelija palasi Chileen ja kommunismiin, syyttäen keskustelun aloittajaa kommunistiksi
5. keskustelija ihmetteli keskustelun tasoa ja arvosteli nykyisen koulutuksen tasoa, josta
6. keskustelija pääsi aiheeseen pakkoruotsi.
7. keskustelija näki pakkoruotsin rikkautena, johon
8. keskustelija kysyi onko se rikkautta, että turbaanipäiset maahanmuuttajat kulkevat ympäriinsä leikkaamassa vuohiaan. Tästä
9. keskustelija pääsi ottamaan esille Natsi-Saksan ja
10. keskustelija otti esille sen, että Natsi-Saksa sai junat kulkemaan ajallaan.
11. keskustelija huomautti, että VR:n lakko ei ole oikeutettu.
12. keskustelija ihmetteli miksi juuri hänen viestejään moderoidaan pois, johon
13. keskustelija totesi, että hyvä vaan,että näin tehdään.
14. keskustelija käski edellisen keskustelijan painua takaisin Neuvostoliittoon, johon
15. keskustelija ilmoitti, että Neuvostoliitossa oli sentään ihmisille töitä.
16. keskustelija totesi, että Suomessa olisi töitä ainakin kirveelle, johon
17. keskustelija totesi lyhyesti homo.

Jostain syystä tai ehkäpä juuri tuosta yllä olevasta sarkastisesta esimerkistä johtuen, en vielä tänäkään päivänä osaa ottaa tosissani sosiaalista mediaa asiallisen ja rakentavan keskustelun alustana. Sen vuoksi pidän valitettavana, että iso osa yhteiskunnallisesta keskustelusta käydään näillä sosiaalisen median eri kanavilla, joilla keskustelun taso on valitettavan usein yllä mainitun kaltainen.
Some pitää sisällään aivan liian paljon turhaa vänkäämistä, kiistelyä, maalittamista, toisen dissaamista, haukkumista ja suoranaista kiusaamista. Samalla myös perinteinen media on veltostunut ja hakee nykyään juttuaiheensa pääosin somesta. Ihan niin kuin minäkin nyt…Hyvää someviikkoa kaikille!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Meitä seurataan

Me suomalaiset olemme aina olleet hyvin tarkkoja yksityisyydestämme. Omat asiat on tiukasti pyritty pitämään pienen lähipiirin asioina, eikä niitä ole lähdetty joka puolelle huutelemaan. Ennen taisi olla niin, että omia asioitaan turuilla ja toreilla huutavia pidettiin lähinnä idiootteina. Näin siis ennen, sillä nykyään kaikki on niin kovin toisin.

Vaikka ihmiset olisivatkin tarkkoja tänä päivänä yksityisyydestään ns. tosielämässä, he eivät ole sitä netissä. Somessa on jotenkin suorastaan pakko avautua ja kertoa itsestään kaikki mahdollinen. Siis todellakin kaikki. Silläkin uhalla, että kaikki tieto mikä someen on ladattu, jää nettiin ja mainostajat sekä poliittiset tahot käyttävät kaikkea tätä tietoa härskisti hyväkseen algoritmien avulla. Tänä päivänä somessa levitellään paljon vihapuhetta ja kärkkäitä mielipiteitä. Uskon, että monelle ne kärkkäät mielipiteet ja vihanpurkaukset somessa tulevat vielä tulevaisuudessa vastaan tavalla tai toisella, juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Esimerkiksi työnantajalle työnhakijan facebook-profiili voi kertoa aivan päinvastaista kuin mitä tämä on kertonut työhaastattelussa. Ottaisitko sinä mielelläsi töihin tyypin, joka riitelee somessa milloin mistäkin? Some-profiilisi voi kertoa sinusta ja luonteestasi paljon enemmän kuin uskotkaan.

Tietoja siis kerätään isolla volyymilla. Kaksi suurinta tiedonkerääjää ovat Google ja Facebook. Google tallentaa kaikki hakusi ja näkee myös sijaintisi Googlen palveluita käytettäessä. Verkko- ja äänihaut sekä sijaintitiedot tallentuvat Googlen palvelimille. Facebook seuraa verkkotottumuksiasi hyvin tarkkaan. Päivitysten ja tykkäysten lisäksi Facebook seuraa tekemisiämme verkossa myös muualla kuin Facebookin omissa palveluissa. Käyttäjistä kerätään tietoa myös esimerkiksi verkkosivuilta, joissa on Facebookin tykkäysnappi tai kirjautumismahdollisuus Facebook-tunnuksilla.

Kolmas iso verkkoseurannan muoto tapahtuu evästeillä. Lähes kaikki verkkosivut käyttävät evästeitä, jotka tallentavat tietoja käyttäjästä ja hänen netinkäytöstään. Esimerkiksi siitä, milloin vierailit sivulla, mitä lisäsit ostoskoriin ja millaisia linkkejä avasit . Verkkotottumuksien perusteella ja käyttäjätietoja yhdistelemällä mainostajat ja muut palveluntarjoajat saavat selville paljon muutakin henkilökohtaista tietoa: esimerkiksi ikäsi, harrastuksesi, kiinnostuksen kohteesi, kohteet, joihin usein matkustat ja tapahtumat ja kaupat, joissa asioit. Näiden tietojen perusteella meille kohdennetaan hakutuloksia, mainontaa ja hintoja. Tähän pakettiin kun vielä lisätään kaikki luotto- ja kanta-asiakaskortimme, jotka nekin keräävät todella tarkkaa dataa kulutustottumuksistamme, saadaan valtava määrä tietoa, joka on kullanarvoista yrityksille.

Lyhyesti summattuna: Kaikki mitä netissä teet jättää jäljen sinusta. Näistä jäljistä sinusta rakentuu profiili, jotta mainonnan kohdistaminen juuri sinulle, sinun mieltymystesi mukaan, olisi helppoa ja yksinkertaista. Ja kuten varmasti ymmärrät, ei tänä päivänä ole kyse pelkästään tuotteiden myymisestä, vaan mukaan on kytkeytynyt yhä kasvavassa määrin myös poliittisten agendojen myyminen. Meille myydään valmiita poliittisia mielipiteitä kuin leipää ennen kaupassa ja me emme sitä edes tiedosta.

Uskomattominta tässä kaikessa on se, että kaiken tämän tiedon itsestämme me luovutamme täysin vapaaehtoisesti. Vieläkö joku jaksaa napista siitä, että rokotepassi veisi meiltä yksityisyydensuojan?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Kaikki tietävät jo tässä vaiheessa vuotta, että Lahti on vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. Jos ei tiennyt, niin asia selvisi varmasti monelle viimeistään viime viikon lopulla. Lahti nimittäin teetti ilmastonmuutoksen uhkista muistuttavan taideteoksen Kansalaistorille Helsinkiin. Teoksen sulavat jääkuutiot muistuttivat ilmastonmuutoksen vaaroista. Aukiolle valuva vesi symboloi jatkuvasti nousevaa merenpintaa. Vaikuttavuutta oli lisätty kirjoittamalla veden alle jäävien kaupunkien nimiä kenttään. Hieno idea, joka varmasti herätti ajatuksia. Tosin, niin puoleen kuin toiseenkin.

Ja kyllähän sulavat jääkuutiot julkisuutta saivat. Toisaalta tuli ylistystä ja toisaalta tuli kuraa. Lahden ympäristöpääkaupungin johtohenkilöiden onkin syytä nyt pohtia sitä, oliko näkyvyys enemmän negatiivista kuin positiivista. Somessa ja median keskustelupalstoilla tuhannet ihmiset kommentoivat installaatiota ja suurimmaksi ihmettelyn aiheeksi nousi taideteoksen hinta. Tämä siksi, että koko taideteoksen hinta puisine paviljonkeineen oli uskomattomat 200 000 euroa. Oliko moinen tuhlaaminen pari päivää pystyssä olleeseen taideteokseen millään tavalla edes järkevää? Jääkuutiothan olivat sulaneet jo viikonlopun aikana. Toisaalta kyllähän taideteos todisti tieteellisen faktan, että jää sulaa nopeasti lämpimässä. Olisiko raha voitu laittaa johonkin muunlaiseen teokseen, joka olisi kestänyt aikaa hieman pidempään? Tai jos ei olisikaan laitettu rahaa taiteeseen, vaan ihan infoamiseen ilmastonmuutoksesta? Kyseisellä rahasummalla olisi voinut nimittäin ostaa vaikka kymmenen kertaa Helsingin Sanomien etusivun ja kertoa siinä faktoja ilmastonmuutoksesta. On totta, että taide on aina katsojan silmässä. Se mikä toisen silmissä on upeaa, mahtavaa ja vaikuttavaa, voi toisen silmissä näyttää vain joutavalta rahantuhlaukselta. Ei siis ihme, että tämä taideteos todellakin jakoi mielipiteitä.

Eihän 200 000€ ole iso summa, jos suhteutetaan summa ympäristöpääkaupungivuoden kokonaisbudjettiin, joka on yli 6 miljoonaa euroa.Tavalliselle kaduntallaajalle kuitenkin 200 000 euroa on todella iso summa, joten sellaisen summan laittaminen jääkuutioihin tuntuu kieltämättä aika hölmöltä. Koska olen kuitenkin sitä mieltä, että ympäristöpääkaupunkistatus on Lahdelle positiivinen asia kokonaisuudessaan ja on syytä yleisestikin tavoitella kestävämpää elämäntapaa, toivon, että Lahti suuntaa jatkossa rahansa tehokkaampiin keinoihin viedä ympäristökaupungin tavoitteita eteenpäin. Tällaiset rahantuhlaukset kaatavat vain lisää vettä vastustajien myllyyn ja aiheuttavat tavalliselle kaduntallaajalle ilmastoasioihin automaattisen hylkimisreaktion.

Koska joku kuitenkin kysyy, että mitä hyötyä tästä koko ympäristöpääkaupunkitouhusta on kaupungin asukkaille, niin kävin lunttaamassa hyödyt Green Lahden nettisivuilta. Hyötyjä ovat: Asukkaiden ylpeys omasta kaupungista, ympäristötavoitteiden kirkastaminen ja kunnianhimoinen toteutus, kansainvälinen medianäkyvyys, kaupungin maine, verkottuminen ja yhteistyömahdollisuudet, matkailun kysynnän kasvu, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja tuotteistettavat ratkaisut ja uudet rahoitusmahdollisuudet.
Käytännössä tuo edellämainittu jargon tarkoittaa sitä, että ympäristöpääkaupungin todelliset hyödyt nähdään taloudellisessa muodossa vasta vuosien kuluttua.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Koronatartuntaluvut ovat viime aikoina nousseet hälyttävän korkeiksi ja keskustelu koronapassin käyttöönotosta on saanut uusia kierroksia. Passia mietittiin hallituksen sisällä jo keväällä, mutta silloin vielä rokotekattavuus oli sen verran alhainen, ettei asia edennyt pidemmälle. Näin jälkikäteen voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksei koronapassin käyttöönottoon varauduttu ja tehty tarvittavia lakimuutoksia jo keväällä? Nyt kun rokotekattavuus on suurempi, olisi helppo ottaa koronapassi käyttöön nopeallakin aikataululla. Passin käyttöönottoon liittyy nimittäin muutamia oikeudellisia ongelmia ja ne olisi pitänyt ratkaista jo hyvissä ajoin. Kun niitä nyt ryhdytään ratkomaan, voi käydä niin, että passi saadaan käyttöön vasta lokakuussa, jos silloinkaan.

Koronapassia on valmisteltu todisteeksi joko kahdesta saadusta koronarokotteesta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronataudista. Se voisi toimia ainakin ravintoloihin ja tapahtumiin pääsemisen ehtona. Julkisiin palveluihin, kuten kauppoihin, kirjastoihin, uimahalleihin, virastoihin jne. koronapassia ei voida vaatia, sillä ne palvelut on taattava kaikille. Koronapassin avulla pyritään välttämään yhteiskunnan sulkemista, mutta samalla sillä halutaan saada kansalaiset rokottautumaan.

Mikä sitten koronapassissa hiertää, jos sen avulla ravintolat saisivat olla normaalisti auki ja isojakin tapahtumia, niin kulttuurin, musiikin kuin urheilunkin saralla voitaisiin järjestää turvallisesti? Taikasana on yhdenvertaisuus. Meillä perustuslaki pitää huolen siitä, että yhdenvertaisuuden periaaate maassamme säilyy. Eli jos koronapassi otettaisiin käyttöön, sillä lain mukaan syrjittäisiin niitä, jotka eivät halua/voi ottaa rokotetta tai käydä koronatestissä.

Jokainen voi tahollaan miettiä sitä, onko huoli yhdenvertaisuudesta tässä tapauksessa ylimitoitettu siihen nähden, minkälaisen hyödyn passista saisimme? Varsinkin jos toinen vaihtoehto on taas lähteä sulkemaan ravintoloita ja peruuttamaan tapahtumia. Lähtisitkö sinä vaikkapa Pelicansin peliin, jos siellä kysyttäisiin ovella koronapassia? Itse lähtisin ja olisin erittäin tyytyväinen siitä, että kanssani katsomossa on vain koronapassin omaavia ihmisiä. Jollain tapaa meidän on päästävä jatkamaan normaalia elämää ja oppia elämään koronaviruksen kanssa, sillä näyttää vahvasti siltä, ettei se ihan heti ole katoamassa maapallolta. Matkalla normielämään yksi hyvä keino olisi varmasti juurikin koronapassin käyttöönotto.

Monissa maissa koronapassi on ollut käytössä jo jonkin aikaa, joten kokemuksia passin käytöstä ja toimivuudesta löytyy. Israelissa passia vaaditaan sisä- tai ulkotiloissa, jos paikalle kokoontuu yli sata ihmistä. Sääntö ei kuitenkaan koske muun muassa kauppoja, ostoskeskuksia, uimahalleja, museoita ja kirjastoja. Tanskassa passia vaaditaan esimerkiksi kuntosaleilla ja massatapahtumissa, joissa on yli 500 ihmistä sisätiloissa ja yli 2 000 ihmistä ulkotiloissa. Ravintoloiden ja baarien sisätiloihin pääsyä varten passia tarvitsee vielä ainakin 1. syyskuuta asti. Koronapassin käyttö on aiheuttanut monissa maissa myös mielenosoituksia, kun ihmiset ovat vastustaneet passin käyttöä yhdenvertaisuuslain vastaisena.

Vaikea kysymys. Riskeerataanko kaikkien terveys, talous, työpaikat ja henkinen hyvinvointi sen vuoksi, että olisimme mahdollisimman yhdenvertaisia ihmisten kanssa, jotka eivät suostu koronapassin asettamiin vaatimuksiin? Kaikilla meillä on kuitenkin mahdollisuus ottaa rokote tai käydä hakemassa testitulos eli tässä ei ole kyse syrjinnästä ihonvärin, sukupuolen tms. vuoksi. Kaikilla on kuitenkin yhtäläinen mahdollisuus ottaa rokote tai käydä hakemassa se vapauttava testitulos.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi