Suomen Akatemian tällä viikolla julkaistussa laajassa tutkimuksessa ilmeni, että joka viides suomalaisnuori on saanut 21 vuoden ikään mennessä hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Tutkimuksen mukaan vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille sillä vanhempien toimeentulo-ongelmien kasvaessa myös lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus ja kouluttamattomuus näyttävät lisääntyvän.
Köyhyys sinänsä ei tuota kielteistä sosiaalista perimää vaan vanhempien ja perheen heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan.
Näin latelee siis Suomen Akatemia ja täällä ainakin istuu yksi huolestunut isä. Eihän köyhyys kuitenkaan estä sitä, etteikö lapsiaan voisi kasvattaa vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Ei hyvä kasvatus vaadi rahaa vaan sitä että antaa lapselle aikaa.
Ovatko nykyajan vanhemmat niin itsekeskeisiä hölmöjä, että taloudellisten vaikeuksien tullen unohtavat vastuunsa isinä ja äiteinä?

Nyt näyttää tutkimuksen mukaan siltä, että kun perheen vanhemmilla alkaa taloudellinen alamäki, he unohtavat lapsensa ja jäävät surkuttelemaan kovaa kohtaloaan kotiin tai baaritiskeille ja vastuu lapsen kasvatuksesta sysätään mm. koululle, poliisille tai sosiaalihuollolle.
Toinen huomionarvoinen seikka on nykyajan trendi, jossa lasten kanssa halutaan olla kavereita. Harva tuntuu nykyään muistavan, että meillä vanhemmilla on vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja joskus on tehtävä sellaisiakin päätöksiä, joista lapsi ei pidä.
Vanhempien tulisi muistaa, että he antavat pääosin lapsilleen ne roolimallit ja elämänarvot, joita lapset seuraavat omassa elämässään.
Tähän jos mihin sopii vanha sanonta ” Mitä kylvät, sitä niität”

Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi