Pääkirjoitus 5.11.2021

Terveysvero

Suomen mainitaan usein olevan erilaisten verojen luvattu maa. Suomen kokonaisveroaste huitelee noin 42 prosentissa, jolla ollaan maailman TOP 10:ssä. Tämän vuoksi moni on pelästynyt viime aikojen keskustelua terveysverosta, joka on mukana hallituksen budjettiriihessä yhtenä keinona saada valtiolle lisää tuloja ja samalla parantaa merkittävästi kansanterveyttä.

Mistä terveysverossa sitten on oikein kysymys? Soste- ja sote-järjestöt ovat jo useamman vuoden ajaneet laaja-alaisen terveysveron käyttöönottoa Suomessa. Vero iskisi tuotteisiin, joissa on liikaa sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle erityisesti terveydenhuollon menojen kasvuna. SOSTE:n terveysveromallissa kaikkia elintarvikkeita ei pantaisi verolle, vaan asiaan vaikuttaisi tuotteen ravintoainepitoisuudet. Kasvikset, hedelmät ja vihannekset olisivat verottomia. Mallissa eri tuoteryhmille on omat raja-arvot ja veroasteikot. Raja-arvojen määrittelyssä ehdotetaan hyödynnettäväksi Sydänmerkki-kriteeristöä. Veron suuruus riippuisi tuotteen sokeri-, suola- ja kovan rasvan pitoisuuksista. Vero kasvaa, mitä useampi ravintoaine ylittää Sydänmerkki-kriteeristön raja-arvot. Mikäli raja-arvot alittuvat, on tuote verolta vapaa.

Hetken asiaa mietittyäni päädyin omalta osaltani kannattamaan terveysveroa. Miksipä ei, varsinkin, jos samalla saadaan joitain muita veroja alemmas, ettei kokonaisveroasteemme kasva. Kaupassa minua on usein ihmetyttänyt se, miksi kaikki epäterveellinen ruoka on aina niin halpaa ja hyvin esillä. Prosessoitu teollinen ruokahöttö on varmasti monelle se helpoin ratkaisu, mutta samalla myös epäterveellisin. Suomalaiset lihottavat itsensä sokerilla, rasvalla ja suolalla ja terveydenhuolto kuormittuu samalla kun ihmisten huono olo ja huono kunto lisääntyvät. Tupakan ja alkoholin suhteen jo tiedetään, että hintaohjauksella on selkeä vaikutus ostopäätökseen. Sama toiminee sokerin, rasvan ja suolan kanssa. Samalla elintarviketeollisuus voi ottaa terveysveron haasteena tuottaa terveellisempiä elintarvikkeita.

Terveysveroa on kokeiltu onnistuneesti mm. Unkarissa. WHO selvitti laajassa tutkimuksessa Unkarissa toteutetun epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen vaikutuksia. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %, ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että terveysveron on syytä nostaa epäterveellisen ruoan hintaa merkittävästi, mieluusti yli 25%, jotta toivottu vaikutus eli siirtyminen terveellisempään ruokaan syntyisi. Jokainen meistä voi miettiä omalta kohdaltaan terveysveron vaikutusta omaan ruokavalioonsa ja ostoskoriinsa pienen esimerkkikysymyksen avulla: Vaihtaisitko sinä sipsipussin porkkanoihin vai ostaisiko sittenkin vain sen 25% kalliimman sipsipussin? Terveysveron tullessa voimaan, päätös on jokaisen kuluttajan omissa käsissä.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO