Loikkarit polkaisivat kuntavaalikiiman käyntiin

Kuntavaalit pidetään keväällä 2021, mutta jo nyt puolueet valmistautuvat kovaa vauhtia kohti kevään koitoksia. Kuten ehkä olet jo huomannutkin, olemme myös Omalähiössä ottaneet varaslähdön kevään vaaleihin tiedustelemalla juttusarjassamme kultakin puolueelta, missä mennään tällä hetkellä.

Ehdokasasettelu etenee kovaa vauhtia kaikissa puolueissa ja tänään saimmekin kuulla melkoisen siirtopommin (jota ennen vanhaan myös loikkaukseksi kutsuttiin), kun perussuomalaiset ilmoittivat, että kokoomuksen Hannu Kaasinen ja Lahti ensin-ryhmän Jorma Ratia liittyvät perussuomalaisten valtuustoryhmään ja ovat myös ehdokkaina kevään vaaleissa perussuomalaisten riveissä. Loikkaus eittämättä nostaa kuntavaalikiiman toiseen potenssiin ja kuumentaa entuudestaan lahtelaista kuntapolitiikan kenttää. Näemmekö kenties vielä lisää loikkauksia puolueesta toiseen?

Kevään vaalien kuuma peruna on varmuudella Lahden huonolla tolalla oleva talous, jonka hoidosta puolueilla on varmasti erilaisia painotuksia. Mistä voidaan säästää? Mihin satsataan?  Nyt on esitetty, että suurimmat säästöt tehtäisiin perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta ja ymmärrettävästi tämä ei kaikille käy, sillä monen mielestä nämä ovat asioita, joista ei ole enää varaa säästää. Totta onkin, että jos varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta säästetään nyt, voi tulevaisuudessa lasku olla moninkertainen. Näinä vaikeina aikoina on selvä, että keskusteluun nousevat säästömielessä myös erilaiset kulttuuripalvelut, kuten orkesteri ja teatteri. Kuinka tarpeellisia ne ovat, jos vaihtoehtona on säästää kouluista ja päiväkodeista? Voiko ja saako niitä edes verrata keskenään?

Varmasti kovaa keskustelua tullaan käymään myös kaupungin viime vuosien kovasta investointi-innosta, jossa on palanut rahaa hurjat määrät. On rakennettu toriparkki, kehätie, matkakeskus jne. Onko rahaa jaettu liiankin avokätisesti joka ainoalle projektille, tietämättä mitä loppujen lopuksi on ollut kunkin projektin taloudellinen hyöty kaupungille. On haluttu nostaa kaupungin imagoa, mutta onko se ollut sen arvoista? Arvostaisivatko kaupunkilaiset enemmän hyviä palveluja ja satsaamista perheisiin ja terveydenhuoltoon, kuin uutta kehätietä tai matkakeskusta? Kaupungin holtittomasta ja lyhytjänteisestä rahankäytöstä saatiin tällä viikolla esimerkki, kun matkakeskuksen viereisestä tontistä ollaan valmiita maksamaan 4,7 miljoonaa euroa. Kolme vuotta sitten kaupungille tarjottiin samaa tonttia hintaan 1,3 miljoonaa euroa. Ei kelvannut silloin, mutta nyt kelpasi, kun hinta oli liki nelinkertainen. Tiedän kyllä, että tällä kertaa tontti on rakennusvalmis, toisin kuin kolme vuotta sitten, mutta en usko, että vanhan pääpostin rakennuksen purkaminen on maksanut 3,4 miljoonaa euroa?

Entä kuka nappaa kopin Lahdessa vellovasta ja erittäin näkyvästä huumeongelmasta? Tähän asti se on ollut lähinnä Kalle Aaltosen ”lempilapsi”, mutta suotavaa olisi, että muutkin päättäjät heräisivät ratkomaan tätä ongelmaa, joka on kaupungilla käveltäessä käsin kosketeltavissa. Vaikkei Aaltonen kaikkien rakastama yhteistyökumppani valtuustossa ehkä olekaan, olisi valtuutettujen tunnistettava oikeat ongelmat, tulevat ne sitten esiin mistä suunnasta tai keneltä tahansa.

Poliitikoillamme, niin kunta- kuin valtakunnallisellakin tasolla, on edessään todella isoja arvokysymyksiä ja me kuntalaiset pääsemme keväällä päättämään sen, minkä puolueen tai poliitikon arvomaailma kohtaa omamme. Kannattaa seurata keskustelua avoimin silmin ja korvin ja mieluiten mahdollisimman monesta eri mediasta. Näin saat paremman kokonaiskäsityksen siitä, missä oikeasti mennään. Hyppää rohkeasti ulos omasta kuplastasi, maailma ei onneksi ole mustavalkoinen!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahti – 59 miljoonan euron kuoppa täytettävänä

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen esitteli Lahden synkkiä talouslukuja valtuustoseminaarissa tämän viikon keskiviikkona ja pakkohan se on myöntää, ettei hyvältä näytä. Lahden kaupungilla on edessään varsin haastavat ajat, sillä sopeutustarve on noin 59 miljoonaa euroa. Kansankielellä voitaisiin sanoa yksinkertaisesti, että kuoppa on syvä. Erittäin syvä.

Joku voisi syyttää tästä kaikesta pelkästään koronapandemiaa, mutta syyt ovat syvemmällä. Kaupunki on menettänyt kyllä koronankin vuoksi parikymmentä miljoonaa euroa verotulojen vähentyessä sekä toimintotuottojen pienentyessä, kun uimahallit, teatteri, museot ym. ovat olleet koronan vuoksi suljettuina. Toisaalta Lahti on saanut valtiolta korona-avustusta, joka kattaa osan menetyksistä, mutta esimerkiksi ensi vuodeksi tällaisia avustuksia ei näköpiirissä enää ole.

Eihän Lahden talous ole kauheasti viime vuosina naurattanut, mutta tällä hetkellä ollaan jo sellaisessa tilanteessa, että kaupungintalolla on syytä alkaa tekemään perustavaa laatua olevia päätöksiä. Mitkä asiat ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnille niitä tärkeimpiä asioita, joihin on panostettava ja mitkä taas sitten niitä asioita, joita voidaan hoitaa kuntoon, jos ja kun rahat riittävät?  Uskon, että monelle kaupunkilaiselle on tärkeintä, että ne elämän perusasiat eli asunto, työpaikka, päiväkodit ja koulut sekä terveydenhuoltopalvelut ovat kunnossa. Tavallista kaduntallaajaa tuskin kiinnostaa älypyörätie tai se, onko Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki, jos tavalliset jokapäiväiset palvelut kuntalaisille eivät toimi tai niitä ei ole. Imago- ja ympäristöasiat ovat ehdottoman tärkeitä asioita kaupungin vetovoimaa rakennettaessa, mutta tässä tilanteessa tärkeintä on ensisijaisesti turvata kuntalaisten palvelut.

Lahti on suunnitellut vuosille 2021–2025 yhteensä 419 miljoonan euron investointeja. Mäkisen mukaan karsintaa investoinneista olisi tehtävä noin sadan miljoonan euron verran. Järkevää toimintaa, kunhan karsinta vain osuisi oikeisiin kohteisiin, sillä Lahdessa on viime vuosina vaikuttanut siltä, että mielellään tuhlataan rahaa imagollisiin kohteisiin, kuntalaisten palveluiden tason heikentyessä. Muitakin säästökeinoja on olemassa. Ensimmäisenä varmastikin käydään perinteisesti kaupungin palveluverkko läpi. Kuinka monta kirjastoa Lahdessa tarvitaan? Onko orkesteri tarpeellinen, entä oma teatteri? Mikä on yleisesti ottaen kulttuurin merkitys lahtelaisille? Omaisuuttakin kaupungilla on myytäväksi asti. Lahti Energialle löytyisi varmasti ottajia, mutta kannattaako lypsävää lehmää myydä? Ehkäpä korkeintaan joku vähemmistöosuus?

Kaupungin tulisi myös kriittisesti käydä läpi oma organisaationsa ja viimeistään nyt lähteä purkamaan laajaa hallintohimmeliään, jossa erilaisten pikkupomojen ja osastopäälliköiden päät iloisesti toisiinsa kolahtelevat tungoksessa. Ja ainahan meillä on se iloinen vaihtoehto, että nostetaan veroastetta. Sillä saataisiin kuoppaa täytettyä vajaalla 20 miljoonalla eurolla. Koska ensi keväällä meillä on edessämme kuntavaalit, uskon ettemme tule näkemään ensimmäistäkään ehdokasta, joka haluaisi jo valmiiksi korkeaa kuntaveroamme nostaa. Toisaalta kyseessä voi olla tällä kertaa ns. pakkorako.

Lahti ei paini taloudellisten ongelmiensa kanssa yksin, sillä tilanne on aivan sama tai vielä pahempi melkein kaikissa Suomen kunnissa. Kevään kuntavaaleista onkin odotettavissa suurten linjauksien ja arvokeskustelun värittämä taisto puolueiden kesken. Mihin kunnilla on jatkossa varaa ja mihin ei? Nähtäväksi jää se, kellä on kuntalaisten mielestä parhaat lääkkeet tähän vaivaan?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Poliittinen itsemurha vai nerokas veto?

Tällä viikolla on kovasti taitettu peistä mediassa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyrityksen perustamisesta. Yhteisyritys herättää tunteita, niin puolesta kuin vastaankin, eikä ihme, annetaanhan yksityiselle yrittäjälle eli Mehiläiselle yrityksestä valta 51 prosentilla, hyvinvointiyhtymän jäädessä 49 prosenttiin. Asian nielemistä ei helpota se seikka, että Mehiläinen on ollut otsikoissa viime vuosina verokikkailun vuoksi ja yrityksen verotusta on setvitty oikeudessa asti. Mehiläisen kyseenalaiset veromenettelyt, nousivat julkisuuteen vuonna 2011. Vaikka yhtiö teki 35 miljoonaa euroa voittoa tuona vuonna, se maksoi veroja Suomeen vain hieman yli 300 000 euroa. Kannattaa muistaa, että osakeyhtiön päämäärä on aina tuottaa osakkailleen mahdollisimman suuret voitot. Miten tällainen business-ajattelu sitten sopii meidän kuntalaisten terveydenhuoltoon, jää nyt nähtäväksi.

Sitten se toinen keskustelua herättänyt seikka, joka on aiheuttanut melkoisen poliittisen myrskyn Lahdessa. Aikaisemmin Lahden kaupunginhallitus äänestyksessään päätti, että Lahti ei lähde yhteisyritykseen mukaan. Toisin kuitenkin kävi, sillä Lahden edustajista kokoomuksen Terttu Pohjolainen ja Francis McCarron äänestivätkin yllättäen yhteisyrityksen puolesta eli vastoin kaupunginhallituksen päätöstä. Lisäksi ennen äänestystä Lahden yhtymäkokousedustaja Markku Karjula (kesk.) poistui kokouksesta, jolloin hänen äänimääränsä jaettiin Lahden muille edustajille.
Jos Lahden kaikki yhtymäkokousedustajat olisivat totelleet kaupunginhallituksen ohjetta, kaupunki olisi luultavasti pystynyt 105 äänensä turvin kaatamaan hankkeen.

On sitten mitä mieltä tahansa siitä, onko yhteisyritys hyvä vai huono asia, niin mielestäni kyseessä on räikeä demokratian halveksunta McCarronin, Pohjalaisen ja Karjulan toimesta. Äänestäminen kaupunginhallituksen ohjeiden vastaisesti syö kyseisten poliitikkojen uskottavuutta rotan lailla ja mieleen nousevat kaikki mahdolliset salakabinetti- ja saunasopimukset, joita ei tänä päivänä pitäisi politiikassa enää harrastaa. Karjulan poistuminen ei myöskään käy järkeeni. Miksi ihminen, joka on halunnut poliittista vastuuta lähtemällä kuntapolitiikkaan mukaan, jättää äänestämättä näin tärkeässä asiassa? Kuinka voimme äänestäjinä luottaa siihen, että jatkossakaan yhtäkään kaupunginhallituksen päätöstä pitäisi noudattaa? Aika näyttää tekivätkö McCarron, Pohjalainen ja Karjula poliittisen itsemurhan vai käykö niin, että yhteisyritys nostaa Lahden ja lähikuntien terveyshuollon uudelle, paremmalle tasolle, jolloin nämä demokratian halveksujat ovatkin suuria sankareita, jotka änkyröinnillään pelastivat paikallisen terveydenhuollon?

Sitten vielä yksi mutta. Päijät-Hämeessä perusterveydenhuollosta ulkoistetaan yli puolet. Se on asia, jossa yhtymällä on täysin eri näkemys kuin maan hallituksella, joka sote-uudistusta parhaillaan suunnittelee. Voikin käydä niin, että yhteisyritys Mehiläisen kanssa jää muutaman vuoden mittaiseksi ja valtio sanelee miten sote jatkossa toteutetaan maanlaajuisesti.
Melkoinen soppa ja hämmentäjiä riittää varmasti jatkossakin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Toinen aalto

Kesälomat on nyt suurelta osin vietetty ja ihmiset ovat tällä viikolla palailleet työpaikoilleen. Monissa työpaikoissa pitkään jatkunut etätyö on muuttunut taas toimistoissa tehtäväksi. Lisäksi koululaiset palaavat sankoin joukoin kouluihin ensi viikolla. Kesän aikana kaikkia koronarajoituksia höllennettiin ja niinpä ulkomaan matkoillakin ovat jotkut hätäisimmät jo ehtineet käydä. Elokuun alussa myös konsertien ja tapahtumien yleisörajoituksista on pitkälti luovuttu, joten ensimmäiset festaritkin ovat nähneet päivänvalon.

Tämä kaikki on johtanut siihen, että monet ovat jokapäiväisessä arjessaan unohtaneet, että olemme edelleen pandemian keskellä. Kesän suvantovaihe on saanut monet palaamaan entisiin käytäntöihin. Turvavälit ovat unohtuneet kaupoissa ja yleisötilaisuuksissa, käsien pesusta laistetaan jne. Tänä päivänä esimerkiksi kaupan kassoilla huomaa muutoksen, kun ihmiset hengittävät tiiviisti edellisen niskassa ilman minkäänlaista turvaväliä. Jos huomautat asiasta, olet hysteerikko.

Niinpä ei olekaan mikään ihme, että koronan toinen aalto väijyy meitä jo aivan kulman takana. Huonot merkit ovat jo ilmassa, kun tartuntojen määrä on selkeästi noussut heinäkuusta. Itse asiassa näin on käynyt monessa Euroopan maassa. Jotenkin olemme kuvitelleet, että se korona riehuu nyt ainoastaan siellä kaukana valtameren takana USA:ssa ja Etelä-Amerikassa, eikä meillä ole enää mitään hätää. Päinvastoin, nyt jos koskaan pitää toimia, sillä parin viikon päästä voimme olla jo aivan erinäköisessä tilanteessa. Tanskan valtion virologi ennustaa, että Suomessa tartuntojen määrä palaa keväisiin lukemiin syys-lokakuun aikana. Tähän voimme vaikuttaa ainoastaan pitämällä huolen turvaväleistä ja käsihygieniasta sekä muistaa sen, ettei pienempienkään oireiden kanssa lähdetä ihmisten ilmoille. Jos oireita tai epäilyksiä on, on käytävä testissä.
Ulkomaille ei ole mikään pakko matkustaa nyt lomailemaan. Itse asiassa pidän tällaista toimintaa näissä olosuhteissa kovin moraalittomana, varsinkin jos ei ymmärrä, että ulkomaan matkan jälkeen on syytä käydä testissä ja pitää itseään karanteenissa, kunnes testin tulos on saatu.

On täysin meistä nyt kiinni se, missä mitassa toinen aalto meihin iskee. Joukkoliikenteen maskipakko on todennäköisesti tulossa ensi viikolla ja saahan sitä maskia muuallakin käyttää. Kädet on muistettava pestä mielummin liian usein kuin liian harvoin. Vaikkei yhtään huvittaisi, niin muistetaan pitää ne turvavälit mm. urheilutapahtumissa ja konserteissa. Jos voit ja saat, niin jää kotiin etätöihin. Vältä suuria yleisömassoja. Voin vakuuttaa, että tapahtuma-alalla on kädet ristitty nyt kyynärpäitä myöten rukouksiin, etteivät yleisörajoitukset palaa tapahtumiin. Suurin osa tapahtuma-alan työntekijöistä on ollut työttömänä viisi kuukautta ja ainakin osa on juuri päässyt palailemaan takaisin töihin. Uudet yleisörajoitteet olisivat monelle yritykselle suoranainen kuolinisku, joten vaikka siellä konsertissa tai keikalla olisi kuinka kivaa tahansa ja alkoholi virtaisikin, niin muista ne turvavälit!

Seuraavat kaksi viikko näyttävät mihin suuntaan olemme menossa pandemian suhteen. Riittää, kun jokainen huolehtii oman osansa, niin ehkäpä käy niin hyvin, että selviämme toisesta aallosta pienemmin vaurioin kuin ensimmäisestä aallosta. Tosin katseltuani muutaman viikonlopun meininkiä kaupungilla, olen hieman skeptinen sen suhteen, että kaikki menisi hyvin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

PÄÄKIRJOITUKSET -arkisto

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011