Pääkirjoitus 8.6.2018

Kehätie realisoituu

Viime päivien aikana ovat niin etelälahtelaiset kuin Etelä-Lahdessa kulkevat ihmisetkin saattaneet huomata, että täällähän rakennetaan jotain. Kyllä, kehätien rakentaminen on käynnissä täydellä höyryllä keskellä kauneinta ja tiiviimmin asuttua Launetta. Rakentaminen aiheuttaa kaikenlaista häiriötä etelälahtelaisten elämään ja kulkemiseen. Varsinkin työmaan vieresssä asuville on tiedossa varsin mielenkiintoiset pari vuotta, puhumattakaan sitten siitä, kun tie on valmis.

Monille kehätie oli pitkään vain joku viiva kartassa vuosikymmenten ajan. Monet uskoivat, ettei kehätietä rakenneta koskaan, ei ainakaan keskelle Launetta. Eihän sellainen ole järkevää, eihän? Useimmat eivät ymmärtäneet tai jaksaneet paneutua kehätien linjaukseen edes viimeisten parin vuoden aikana, jolloin sitä esiteltiin monissa erinäisissä tilaisuuksissa, niin kaupungin kuin Liikenneviraston toimesta. Nyt asia realisoituu monille kovalla kädellä. Jo metsän raivaaminen kehätien linjalta sai puhelimet soimaan toimituksessamme. ”Tästäkö se menee, ihan vierestä” kauhisteltiin monissa yhteydenotoissa. ”Luonto on raiskattu ja meteli sekä jyske on kauheaa” valittivat toiset, kun paalutukset ja kuorma-autoliikenne alkoi. Odottelen pelonsekaisin tuntein sitä, mitä tapahtuu, kunhan Liipolan tunnelin räjäytykset alkavat toden teolla.

Niinpä niin, tällainen rakennustyömaa meille sitten tilattiin ja kaiken kukkuraksi tätä 13 kilometrin tiepätkää maksetaan vielä vuosikaudet eteenpäin. Lahti kun suostui maksamaan tiestä 70 miljoonaa euroa. Muutenkin kyseessä lienee Suomen kallein tienpätkä. Puolet halvemmallakin oltaisiin päästy, jos tie olisi linjattu kulkevaksi Renkomäen kautta. Silloin kaikki kalleimmat tunneliratkaisut olisi voitu välttää. Myös tien haitat olisivat vähintään puolittuneet. Renkomäen linjausta ei oikeasti edes haluttu viedä Lahdessa eteenpäin, vaikka se valtuustossa äänestettiin kolme kertaa toteutettavaksi linjaukseksi. Käytännössä asiassa äänestettiin niin monta kertaa, kunnes saatiin oikea tulos eli Laune. Olen yrittänyt kymmenisen vuotta ottaa selvää, kuka tien loppujen lopuksi nimenomaan Launeelle halusi. Ei ole onnistunut. Kukaan ei ole vastuussa linjauksesta, ainoastaan se osataan kertoa, ettei muuta vaihtoehtoa ollut. Lahdessa päättäjät ovat kertoneet, ettei mikään muu linjaus kelvannut ELY-keskukselle, ELY-keskus vastaavasti ilmoitti, että Lahti itse päättää omilla maillaan kulkevan tien linjauksen. Aika tuttua nykyaikaa. Kukaan ei ota vastuuta. Nähtävästi Launeen linjaus tuli Lahdelle kuin Manulle illallinen tai Jäättenmäelle faksi. Pyytämättä ja tilaamatta. Maksamatta emme sitä voi kuitenkaan jättää.

Kehätie tulee, sille emme voi mitään, mutta rakentamisen aikaiseen turvallisuuteen voimme vaikuttaa. Kaikki mahdolliset vaaran paikat tulee ensi sijassa ilmoittaa Liikennevirastolle tai suoraan rakennuttajafirmoille. Lisäksi meidän on pidettävä huolta siitä, että meluvallit tai -esteet ovat riittävät. Pakokaasuja eivät tien rakentajat pysty kahlitsemaan, joten ne voidaan jo etukäteen listata tien huonoihin puoliin. Launeen ilma tulee huononemaan merkittävästi, se on fakta.

Kaikkein kovimmassa paikassa ovat Launeen parakkikoululaiset, jotka joutuvat opiskelemaan kahden suuren työmaan välissä, kun samaan aikaan on aloitettu Launeen uuden suurkoulun perustustyöt. Olisiko ollut järkevintä siirtää parakit jonnekin kauemmas töiden ajaksi?
Toisaalta, oppivatpahan olemaan metelissä ja pakokaasuissa, sillä ei se uusi koulu valmistuttuaan kovinkaan paljon kauempana kehätiestä ole.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO