Pääkirjoitus 13.9.2019

Lentorata

Liikenneministeri Sanna Marin esitteli tällä viikolla valtion suuria ratahankkeita. Ratasuunnitelmia on väijytty kaupungintalolla tiukasti, sillä varsinkin ns. Lentorata toisi toteutuessaan Lahdelle paljon etuja. Lentorata mahdollistaa suoran yhteyden Lahdesta lentoasemalle Keravan kautta ja edelleen Helsinkiin. Noin 30 kilometrin pituinen, pääasiassa kaukoliikenteelle suunniteltu Lentorata kulkisi Pasilasta Keravalle kokonaan tunnelissa ja pysähtyisi vain Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Suora, vaihdoton yhteys nopeuttaisi matkaa lentoasemalle sekä pohjoisen että etelän suunnista. Voidaan siis sanoa, että Lahden kaupungin tulevaisuudelle Lentorata tietäisi pelkkää hyvää ja se sopisi kuin nakutettu kaupungin omiin tulevaisuuden visioihin, joissa Lahti on paikka, josta käydään pääkaupunkiseudulla töissä. Tähän tähtää oikeastaan kaikki isot rakennushankkeet, jotka ovat radanvarteen suunnitteilla.

Ratasuunnitelmissa piilee myös pieni peikko nimeltään Itärata. Mitä kautta Itärata tulevaisuudessa kulkee? Vaihtoehtoja on kolme. Halvin ja Lahden kannalta paras vaihtoehto olisi nykyinen Lahden kautta kulkeva ratayhteys, jota parannettaisiin ja nopeutettaisiin. Kouvolassa taas tuuletettaisiin kovasti, jos vaihtoehto kaksi eli Keravalta suoraan Kouvolaan kulkeva ratayhteys rakennettaisiin. Kolmas vaihtoehto on ns. rantarata, joka kulkisi Kotkan kautta Venäjälle.

Lahden onkin nyt syytä panostaa kunnon lobbaukseen, jotta Itärata saadaan jatkossakin kulkemaan Lahden kautta. Itäradan menettäminen Kouvolalle tai Kotkalle olisi paha takaisku. Jostain pitäisi kaivaa paukkuja myös Lentorata-hankkeeseen, vaikka kaupungin taloustilanne huono tällä hetkellä onkin. Kyse on siitä, kuinka elinvoimaisena Lahti voidaan tulevaisuudessa pitää vai karkaako kehitys ja elinvoima muualle parempiin olosuhteisiin?

Parhaimmillaan uudet ratayhteydet voisivat olla valmiina vasta 2030-luvun loppupuolella, mutta tulevaisuus tehdään nyt ja tässä.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
ARKISTO