Pääkirjoitus 8.1.2021

Lahti – Euroopan vihreä pääkaupunki

Tässä kohtalaisen hullussa maailmassa voi olla aika iso savotta tuoda esille sitä tosiasiaa, että meidän kotikaupunkimme Lahti on vuoden 2021 Euroopan vihreä pääkaupunki. Kiinnostaako se edes ketään, kun koko maailma on sekaisin? Lahden kannalta asia on kuitenkin merkittävä. Lahti on käyttänyt kohtalaisen paljon rahaa saadakseen tittelin ja kaupungin tulevaisuuden visio nojaa vahvasti kestävään kulutukseen ja vihreään ajatteluun.

Kuinka Lahti aikoo käyttää pääkaupunkivuotensa niin, että se myös huomataan? Totuuden nimissä on pakko myöntää, etten minä ainakaan tiennyt, että viime vuoden vihreä pääkaupunki oli Lissabon. Tiesitkö sinä? Eli onko Lissabon epäonnistunut markkinoinnissaan vai pilasiko korona heidän pääkaupunkivuotensa? Epäilen vahvasti, että kysymys on jälkimmäisestä, sillä koronan jyräämäksi joutui viime vuonna käytännössä kaikki. Lahden vihreän pääkaupungin markkinointi alkoi ainakin lupaavasti, sillä Helsingin Sanomien etusivun iso mainos varmasti herätti pääkaupunkiseutulaiset huomaamaan sen tosiasian, että Suomessa on nyt toinenkin pääkaupunki.

Lahden vihreä pääkaupunkivuosi pitää sisällään varmasti monenlaista tapahtumaa ja aloitetta, mutta kurkataanpa hieman millaisia vihreitä toimia näkyi Lissabonilaisten arjessa viime vuonna.
Lissabonin eri kaupunginosiin tuotiin kaupunkikomposteja alueen asukkaiden käytettäväksi. Kaupunki asensi ympäri kaupunkia uusia puhtaan veden vesipisteitä, joissa on omat hanat ihmisille ja lemmikeille, koska pulloveden juominen on yleistä Portugalissa, mikä taas lisää muovijätettä runsaasti. Isompien ketjujen supermarketteihin tuotiin pullonpalautusautomaatit, joihin voi palauttaa eri kokoisia muovipulloja rahaa vastaan. Lisäksi muita toteutuneita aloitteita olivat mm. paikallisliikenteen sähköistäminen, pyöräilyn lisäämisen tukeminen esimerkiksi pyöräkaistoja rakentamalla sekä uusien viheralueiden rakentaminen.

Ylläolevista toimista monet ovat jo meille suomalaisille tuttua peruskauraa, eikä moni edes tajua niiden olevan varsinaisesti vihreää toimintaa. Suomessa jostain syystä kaikki vihreä toiminta leimataan helposti viherpiipertämiseksi, josta ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin, pyöräily ja kävely parantavat kansanterveyttä, kun ihmiset hyötyliikkuvat, eivätkä vain istu autoissaan päivät pitkät. Terveellisempi ja kevyempi ruokavalio auttaa voimaan paremmin ja säästää terveyskustannuksissa. Esimerkiksi älypyörätietä on Lahdessa jo ehditty ihmettelemään ja se on tuomittu suurinpiirtein alimpaan helvettiin, mutta pyöräilijät ja kävelijät varmasti kiittelevät. Kulttuuri on uusi, sillä aikaisemmin Lahdessa rakennettiin teitä käytännössä ainoastaan autojen ehdoilla. Hyvä vain, että jatkossa myös muut kulkijat otetaan huomioon.

Ei Lahti Euroopan vihreänä pääkaupunkina maailmaa ilmastonmuutokselta pelasta, mutta Lahti voi tuoda esiin mielenkiintoisia ideoita ja hyödyllisiä suuntaviivoja siihen, miten eläminen ja kulkeminen onnistuu tulevaisuudessa mahdollisimman hiilineutraalisti. Kestävä talous ja siihen liittyvät uudet innovaatiot ovat varmuudella yksi niistä tulevaisuuden aloista, joissa kannattaa ehdottomasti olla mukana. Lahti voi olla hyvä esimerkki siitä, että tällainen rouhea junttikaupunkikin voi olla vihreä. Jos ilmastonmuutokselle oikeasti halutaan jotain tehdä, tarkoittaa se sitä, että ympäristöasiat eivät saa enää olla vain ”vihreiden ituhippien” yksityisomaisuutta. Persvakoäijäkin voi kierrättää ja tehdä hyviä ympäristötekoja, jos kerta Suomen Chicagokin on Euroopan vihreä ympäristökaupunki. Lihamukin vegeversiota odotellessa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO