Pääkirjoitus 12.6.2020

Yleisötilaisuudet auki jo heinäkuussa

Koronaepidemia tunnetusti pysäytti käytännössä koko Suomen maaliskuun puolessa välissä. Tämä totaalinen pysäytys ajoi monet alat ja yritykset vaikeuksiin, kun kassaan ei edellisvuosien tapaan kertynytkään mitään. Monet yritykset sulkivat ovensa ja ainoastaan päivittäistavarakaupat, Alko ja apteekit jatkoivat toimintaansa suurin piirtein normaalilla talouskäyrällä. Pikku hiljaa on poikkeusoloja lähdetty purkamaan, joista koulujen avaaminen toukokuun puolivälissä ja ravintoloiden avaaminen erikoisjärjestelyin ovat olleet ehkä ne merkittävimmät askeleet kohti normaalia. Samalla koko epidemia näyttää tällä hetkellä hiipumisen merkkejä, ainakin meillä Suomessa.

Eilen hallitus teki päätöksiä koskien yli 500 hengen ulkoilmatilaisuuksista. Pitkään pinteessä olleet tapahtuma-ala ja huippu-urheilu saivat varmasti mieluisia uutisia, kun hallitus päätti luopua yli 500 hengen tapahtumarajoituksista heinäkuun alusta lähtien. Alunperinhän rajoitukset oli asetettu kestämään heinäkuun loppuun.

Tapahtuma-ala kuitenkin tuntee nahoissaan koronan kirot edelleen liki 100 prosenttisesti, sillä keikkoja, festareita, kesäteattereita ym. tapahtumia ei edelleenkään voida järjestää entiseen malliin. Tämä tarkoittaa sitä, että välillisesti noin 50 000 ihmistä on ollut ilman työtä maaliskuun puolivälistä lähtien ja näillä näkymin tuo tila on voimassa heinäkuun loppuun asti, jonka jälkeen arvioidaan yleisörajoituksia uudelleen. Tällöin ollaan tilanteessa, jolloin tapahtuma-alan väki on ollut työttömänä jo liki 5 kuukautta. Niin pienet kuin suuretkin tapahtuma-alan yritykset ovat polvillaan odottamassa kuoliniskua, joten tukea tarvitaan myös sinne monen muun alan ohella.

Samassa veneessä ollaan urheilun puolella. Alle 500 hengen katsomoilla ei yksinkertaisesti pidetä yllä veikkausliiga- ja SM-liigajoukkuetta. Tähän ratkaisuna hallitus esitti eilen katsomoiden lohkomista siten, että kussakin lohkossa olisi enintään 500 katsojaa. Näille lohkoille pitäisi olla mm. omat poistumisreittinsä, omat väliaikapalvelunsa ja turvaväleistä tulee pitää huolta. Esimerkiksi Lahdessa tämä pitäisi onnistua helposti hiihtostadionilla, jossa on noin 8000 istumapaikka sekä lisäksi päädyssä voisi peliä katsoa seisten. Kun FC Lahden peleissä käy keskimäärin 2000 ihmistä, olisi verrattain helppo järjestää katsomot riittävin turvavälein lohkomalla katsomot siten, että isossa pääkatsomossa olisi vaikkapa kolme lohkoa ja aurinkokatsomossa kaksi lohkoa. Tämäntapainen lohkominen onnistuu varmasti kaikilla veikkausliigan stadioneilla.

Itse tervehdin suurella ilolla sitä, että pääsen taas nauttimaan urheilusta livenä. Vielä kun pääsisi livekeikalle, puhumattakaan siitä, että pääsisi itse soittamaan keikan. Muistetaan kuitenkin se, että epidemia ei ole vielä ohi. Jokaisen meistä tulee huolehtia käsihygieniasta ja riittävistä turvaväleistä, eikä vähänkään kipeänä lähdetä kotoa minnekään. Se on sitä pahinta myrkkyä virukselle.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO