Pääkirjoitus 12.6.2020

Yleisötilaisuudet auki jo heinäkuussa

Koronaepidemia tunnetusti pysäytti käytännössä koko Suomen maaliskuun puolessa välissä. Tämä totaalinen pysäytys ajoi monet alat ja yritykset vaikeuksiin, kun kassaan ei edellisvuosien tapaan kertynytkään mitään. Monet yritykset sulkivat ovensa ja ainoastaan päivittäistavarakaupat, Alko ja apteekit jatkoivat toimintaansa suurin piirtein normaalilla talouskäyrällä. Pikku hiljaa on poikkeusoloja lähdetty purkamaan, joista koulujen avaaminen toukokuun puolivälissä ja ravintoloiden avaaminen erikoisjärjestelyin ovat olleet ehkä ne merkittävimmät askeleet kohti normaalia. Samalla koko epidemia näyttää tällä hetkellä hiipumisen merkkejä, ainakin meillä Suomessa.

Eilen hallitus teki päätöksiä koskien yli 500 hengen ulkoilmatilaisuuksista. Pitkään pinteessä olleet tapahtuma-ala ja huippu-urheilu saivat varmasti mieluisia uutisia, kun hallitus päätti luopua yli 500 hengen tapahtumarajoituksista heinäkuun alusta lähtien. Alunperinhän rajoitukset oli asetettu kestämään heinäkuun loppuun.

Tapahtuma-ala kuitenkin tuntee nahoissaan koronan kirot edelleen liki 100 prosenttisesti, sillä keikkoja, festareita, kesäteattereita ym. tapahtumia ei edelleenkään voida järjestää entiseen malliin. Tämä tarkoittaa sitä, että välillisesti noin 50 000 ihmistä on ollut ilman työtä maaliskuun puolivälistä lähtien ja näillä näkymin tuo tila on voimassa heinäkuun loppuun asti, jonka jälkeen arvioidaan yleisörajoituksia uudelleen. Tällöin ollaan tilanteessa, jolloin tapahtuma-alan väki on ollut työttömänä jo liki 5 kuukautta. Niin pienet kuin suuretkin tapahtuma-alan yritykset ovat polvillaan odottamassa kuoliniskua, joten tukea tarvitaan myös sinne monen muun alan ohella.

Samassa veneessä ollaan urheilun puolella. Alle 500 hengen katsomoilla ei yksinkertaisesti pidetä yllä veikkausliiga- ja SM-liigajoukkuetta. Tähän ratkaisuna hallitus esitti eilen katsomoiden lohkomista siten, että kussakin lohkossa olisi enintään 500 katsojaa. Näille lohkoille pitäisi olla mm. omat poistumisreittinsä, omat väliaikapalvelunsa ja turvaväleistä tulee pitää huolta. Esimerkiksi Lahdessa tämä pitäisi onnistua helposti hiihtostadionilla, jossa on noin 8000 istumapaikka sekä lisäksi päädyssä voisi peliä katsoa seisten. Kun FC Lahden peleissä käy keskimäärin 2000 ihmistä, olisi verrattain helppo järjestää katsomot riittävin turvavälein lohkomalla katsomot siten, että isossa pääkatsomossa olisi vaikkapa kolme lohkoa ja aurinkokatsomossa kaksi lohkoa. Tämäntapainen lohkominen onnistuu varmasti kaikilla veikkausliigan stadioneilla.

Itse tervehdin suurella ilolla sitä, että pääsen taas nauttimaan urheilusta livenä. Vielä kun pääsisi livekeikalle, puhumattakaan siitä, että pääsisi itse soittamaan keikan. Muistetaan kuitenkin se, että epidemia ei ole vielä ohi. Jokaisen meistä tulee huolehtia käsihygieniasta ja riittävistä turvaväleistä, eikä vähänkään kipeänä lähdetä kotoa minnekään. Se on sitä pahinta myrkkyä virukselle.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
Lahden tapahtumapalvelut uusiksi – KOKO Lahti muuttuu Eventum Lahti Oy:ksi
Eero Seesvaara: Lahti Energian tuloksenkantokyky ei ole uhattuna lähitulevaisuudessakaan
Stubb vei äänet Liipolassa – Kaksinkamppailu oli muutoin tasaista Etelä-Lahdessa
Jorma Ratia: Perussyy Lahti Energian myynnin tarkastelulle on Lahden talouden tassapainottaminen
Kansanedustaja Mika Kari: Lahti Energian myyntiin tulisi hakea myös valtuuston näkemys
Launeelaiset tekivät juoksuhautakynttilöitä rintamalle Ukrainaan
Erityisavustaja Tuomas Sorsa: Raiteet tulevat tutuiksi sekä työmatkalla että työtehtävissä
Lahti Energian myynti olisi suuri strateginen muutos kaupungin taloudessa
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Energiayhtiön mahdollinen myyntipäätös kuuluu valtuustolle
Lahden valtuusto on paljon vartijana Lahti Energian myyntisuunnitelmissa – riittääkö sen pätevyys?
Kansalaisaktiivi Petri Alastalo: Kaupunkilaisten omistamaa sähköyhtiötä ei saa myydä pääomasijoittajille
Seurakuntapappi Mari Ruuska: Joulukirkossa pääsee pysähtymään hetkeksi joulun ydinsanoman äärelle
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Sivistyslautakunnan jäsenet esittivät kritiikkiä Digionen lisärahoitustarpeesta
Rehtori Kari Ratia: Salinkallion peruskoulu lopetettiin kepulikonstein – Nyt sitä kannattaisi hyödyntää erilaisiin uusiin toimintoihin
Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
ARKISTO