Pääkirjoitus 11.10.2019

Lahti investoi yli 100 miljoonalla eurolla

Lahti ei ole köyhä eikä myöskään kipeä. Sellaisen kuvan saa, kun lukee kaupunginjohtaja Pekka Timosen talousarvioesitystä. Toisaalta onneksi suurin osa investoinneista on suuntautumassa uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseen, jotka mielestäni kuuluvatkin prioriteettilistan kärkeen, kun mietitään kunnan tai kaupungin perustehtävää. Kukaan ei halua laittaa lastaan homekouluun. Sen sijaan voidaan edelleen miettiä kehätien mielekkyyttä tai lähinnä sitä missä tie kulkee. Renkomäen vaihtoehdolla kaupunki olisi säästänyt noin 35 miljoonaa euroa, mutta sitä vaihtoehtoa ei haluttu edes selvittää.

Tällä viikolla julkaistussa kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä Lahden investoinnit nousevat ensi vuonna yli 100 miljoonan euron. Taloussuunnitelmakauden 2020–22 aikana investointeja tehdään liki 280 miljoonalla eurolla. Näin ollen kaupungin lainataakka kasvaa ensi vuonna noin 421 miljoonaan euroon. Se on suunnilleen 3 500 euroa kutakin lahtelaista kohden.
Timosen talousarvioesitys on tarkoituksella tehty liki 6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä onnistuessaan olisi kuitenkin huimasti parempi onnistuminen kuin tämän vuoden alijäämä, joka on yli 35 miljoonaa euroa. Pahiten Lahdessa sakkaa paljon esillä ollut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, sillä kaupungin suurimmat tappiot ovat peräisin sieltä. Muut kaupungin organisaatiot pitävät taloutensa kutakuinkin kurissa.

Mihin kaikkeen Lahti sitten ensi vuonna satsaa? Ykkösenä on meille etelälahtelaisille tuttu juttu eli Eteläinen kehätie, johon uppoaa 13,7 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan tie nielee kaupungin varoja 70 miljoonaa. Kakkosena komeilee Paavolan kampus, joka tulee nielemään tulevina vuosina kaiken kaikkiaan 50 miljoonaa euroa. Ne jotka väittävät, että Lahti on jättänyt Nastolan oman onnensa nojaan yhdistymisen jälkeen saavat pitkän nenän, sillä Rakokiven monitoimitalon rakentamiseen käytetään ensi vuonna 14,4 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 25,9 miljoonaa euroa.
Monitoimitaloja rakennetaan kiivaasti myös muualle Lahteen, johtuen tietenkin siitä syystä, että suurin osa Lahden kouluista on paininut viime vuosina homeongelmien kanssa. Kivimaan monitoimitalo imee ensi vuonna 10 miljoonaa (kokonaisarvio liki 23 miljoonaa €) ja Launeen monitoimitalo vielä liki 4 miljoonaa. (kokonaisarvio liki 26 miljoonaa €)
Kaupungintaloa aiotaan peruskorjata kaiken kaikkiaan 19 miljoonalla, tosin siitä suurin osa käytetään vasta ensi vuoden jälkeen. Muutaman miljoonan euron investointeja suunnataan vielä Historiallisen museon, Sibeliustalon ja kaupunginteatterin korjauksiin.

Investointien määrä viestii vahvasti viriilistä kaupungista. Kyllä Lahti selkeästi haluaa pitää ison kaupungin imagostaan kiinni, vaikka esimerkiksi väestönkasvun ennusteet eivät Lahden kohdalla kovin suosiollisilta näytäkään. Lahden oma visio väkiluvusta on täysin päinvastainen ja tavoitttena on, että vuonna 2030 Lahdessa asuisi 150 000 asukasta. Olisi kiva tietää mihin tämä tavoite perustuu? Luultavasti silkkaan mutu-tuntumaan. Tämän kaltainen väestönkasvu Lahdessa on käytännössä mahdotonta ilman kuntaliitoksia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tilanne on hieman eri, sillä heidän ennusteensa kertoo Lahdessa vuonna 2030 asuvan alle 125 000 asukasta. Joka tapauksessa Lahti tulee tarvitsemaan ison kasan uusia veronmaksajia, jotta kaikki tulevaisuuden investoinnit saadaan kunnialla maaliin. Tai ainahan voidaan ottaa lisää lainaa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO