Pääkirjoitus 11.10.2019

Lahti investoi yli 100 miljoonalla eurolla

Lahti ei ole köyhä eikä myöskään kipeä. Sellaisen kuvan saa, kun lukee kaupunginjohtaja Pekka Timosen talousarvioesitystä. Toisaalta onneksi suurin osa investoinneista on suuntautumassa uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseen, jotka mielestäni kuuluvatkin prioriteettilistan kärkeen, kun mietitään kunnan tai kaupungin perustehtävää. Kukaan ei halua laittaa lastaan homekouluun. Sen sijaan voidaan edelleen miettiä kehätien mielekkyyttä tai lähinnä sitä missä tie kulkee. Renkomäen vaihtoehdolla kaupunki olisi säästänyt noin 35 miljoonaa euroa, mutta sitä vaihtoehtoa ei haluttu edes selvittää.

Tällä viikolla julkaistussa kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä Lahden investoinnit nousevat ensi vuonna yli 100 miljoonan euron. Taloussuunnitelmakauden 2020–22 aikana investointeja tehdään liki 280 miljoonalla eurolla. Näin ollen kaupungin lainataakka kasvaa ensi vuonna noin 421 miljoonaan euroon. Se on suunnilleen 3 500 euroa kutakin lahtelaista kohden.
Timosen talousarvioesitys on tarkoituksella tehty liki 6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä onnistuessaan olisi kuitenkin huimasti parempi onnistuminen kuin tämän vuoden alijäämä, joka on yli 35 miljoonaa euroa. Pahiten Lahdessa sakkaa paljon esillä ollut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, sillä kaupungin suurimmat tappiot ovat peräisin sieltä. Muut kaupungin organisaatiot pitävät taloutensa kutakuinkin kurissa.

Mihin kaikkeen Lahti sitten ensi vuonna satsaa? Ykkösenä on meille etelälahtelaisille tuttu juttu eli Eteläinen kehätie, johon uppoaa 13,7 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan tie nielee kaupungin varoja 70 miljoonaa. Kakkosena komeilee Paavolan kampus, joka tulee nielemään tulevina vuosina kaiken kaikkiaan 50 miljoonaa euroa. Ne jotka väittävät, että Lahti on jättänyt Nastolan oman onnensa nojaan yhdistymisen jälkeen saavat pitkän nenän, sillä Rakokiven monitoimitalon rakentamiseen käytetään ensi vuonna 14,4 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 25,9 miljoonaa euroa.
Monitoimitaloja rakennetaan kiivaasti myös muualle Lahteen, johtuen tietenkin siitä syystä, että suurin osa Lahden kouluista on paininut viime vuosina homeongelmien kanssa. Kivimaan monitoimitalo imee ensi vuonna 10 miljoonaa (kokonaisarvio liki 23 miljoonaa €) ja Launeen monitoimitalo vielä liki 4 miljoonaa. (kokonaisarvio liki 26 miljoonaa €)
Kaupungintaloa aiotaan peruskorjata kaiken kaikkiaan 19 miljoonalla, tosin siitä suurin osa käytetään vasta ensi vuoden jälkeen. Muutaman miljoonan euron investointeja suunnataan vielä Historiallisen museon, Sibeliustalon ja kaupunginteatterin korjauksiin.

Investointien määrä viestii vahvasti viriilistä kaupungista. Kyllä Lahti selkeästi haluaa pitää ison kaupungin imagostaan kiinni, vaikka esimerkiksi väestönkasvun ennusteet eivät Lahden kohdalla kovin suosiollisilta näytäkään. Lahden oma visio väkiluvusta on täysin päinvastainen ja tavoitttena on, että vuonna 2030 Lahdessa asuisi 150 000 asukasta. Olisi kiva tietää mihin tämä tavoite perustuu? Luultavasti silkkaan mutu-tuntumaan. Tämän kaltainen väestönkasvu Lahdessa on käytännössä mahdotonta ilman kuntaliitoksia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tilanne on hieman eri, sillä heidän ennusteensa kertoo Lahdessa vuonna 2030 asuvan alle 125 000 asukasta. Joka tapauksessa Lahti tulee tarvitsemaan ison kasan uusia veronmaksajia, jotta kaikki tulevaisuuden investoinnit saadaan kunnialla maaliin. Tai ainahan voidaan ottaa lisää lainaa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
ARKISTO