Sunnuntaina tiedetään kuka on Suomen tasavallan presidentti seuraavat kuusi vuotta. Onneksi, sillä pikkuhiljaa on jo alkanut ärsyttämään, kun vaalit tulevat vastaan koko ajan televisiossa, radiossa, netissä ja ihmisten keskusteluissa.

Pääkysymys vaaleissa on loppujen lopuksi tuntunut olevan homo vai hetero? Vaikka kuinka asiakysymyksiä ja osaamista on yritetty painottaa, on tuo seksuaalinen suuntautuminen tuntunut olevan se, joka on jakanut äänestäjät selkeästi kahteen leiriin. Varsinkin nettikeskusteluissa meidät suomalaiset on nyt jaettu suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Haaviston kannattajat ovat kuulemma noita ensimmäisiä ja Niinistön kannattajat vastaavasti sitten jälkimmäisiä. Koko suvaitsevaisuus-käsite on mielestäni heittänyt häränpyllyä, kun välillä tuntuu, että nuo suvaitsevaiset eivät millään meinaa suvaita suvaitsemattomia.

No, joka tapauksessa vaalikiima on ollut kovempi kuin pitkiin aikoihin. Viimeksi näin kovaa vääntöä poliittisissa vaaleissa on kannattajien kesken nähty 60- ja 70-luvuilla, jolloin vastakkainasettelu oli vasemmiston ja oikeiston välillä.
Nythän tälläistä perinteistä asettelua ei ole, vaan ainoa merkittävä ero ehdokaiden kesken on siis löydetty seksuaalisessa suuntautumisessa.

Ihmettelen mihin on hävinnyt vanha kunnon vaalisalaisuus, kun kaikilla tuntuu olevan nyt kova tarve kertoa kumpaa ehdokkaista kannattaa. Hauska yksityiskohta on se, että kulttuuriväki tuntuu olevan valtaosaltaan Haaviston vaalivankkureissa, kun taas Niinistön kannattajat ovat selkeästi voitolla urheiluväen joukoissa. Eli onko kysymyksessä sittenkin ikiaikainen urheilu vastaan kulttuuri-kamppailu?

Itse olen päättänyt antaa ääneni…..tai enpäs kerrokaan kelle.

päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi