Pääkirjoitus 25.10.2019

Sisällissotamuseo Hennalaan?

Suomen sisällissodasta kaksi kirjaa kirjoittanut etelälahtelainen tutkija Marjo Liukkonen ihmettelee lehtemme haastattelussa, miksi Suomessa ei ole lainkaan Suomen sisällissotaa käsittelevää museota. Ja tottahan se on. Kaikenlaisia muita museoita maa kyllä on väärällään, mutta sisällissotaan pelkästään keskittyvää museota ei todellakaan Suomesta löydy. Miksi näin? Onhan kyse sentään yhdestä Suomen merkittävimmistä ja myös synkimmistä ajanjaksoista.

Voi olla, etteivät kaikki arvet ole vielä sadassakaan vuodessa täysin arpeutuneet ja joillekin sisällissotamuseo voi olla liian arka aihe. Toisaalta, eikö juuri silloin olisikin tarvetta kertoa tarinoita sekä valkoisten että punaisten puolelta ja nimenomaan tasapuolisesti, ketään erityisesti syyllistämättä? Miksi veli kääntyy veljeään vastaan on aina mielenkiintoinen aihe. Mitkä tapahtumat ajoivat kansan sotimaan keskenään? Museo, jossa sisällissodan syyt ja seuraukset tuotaisiin esiin voisi olla hyväksi opiksi nykyään somessa öyhöttäville tyypeille, joiden somepäivityksissä vilahtelevat niin punikit kuin lahtaritkin. Kyllä, historia on jo alkanut toistamaan itseään. Ehkäpä olisi hyvä aika muistuttaa kaikkia meitä suomalaisia siitä, mistä silloin oli kyse. Miksi sisällissotaan ajauduttiin? Eikö neuvottelutie olisi ollut mahdollinen? Miksi se naapuritalon asukas muuttuikin yhtäkkiä viholliseksi, jonka pystyi tappamaan vailla tunnontuskia?

Sisällissota, vapaussota, punakapina jne. Sodalla on monta nimeä sen mukaan kuka siitä puhuu. Sisällissodan tutkijat, kuten esimerkiksi Liukkonen, helposti maalitetaan jompaan kumpaan leiriin kuuluvaksi. Tuntuu siltä, että sisällissodasta puhuminen on kovin vaikeaa ilman, että on jomman kumman puolella, siis vielä 100 vuotta sen päättymisen jälkeenkin. Juuri siksi olisikin elintärkeää saada aikaiseksi museo, jossa sisällissota ja sen syyt ja seuraukset esitetään puolueettomasti ja analyyttisesti. Historiasta voidaan oppia, jos halua on.

Lahti on hiljattain tehnyt ison satsauksen Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseoon, joka avataan ensi vuonna Malskin alueella. Pitäisiköhän Lahden kaupungin nyt ottaa vinkistä vaari ja tutkia mahdollisuutta perustaa sisällissotamuseo Lahteen ja nimenomaan Hennalaan, joka on yksi keskeisimmistä ja myös yksi synkimmistä sisällissodan paikoista? Vai onko Lahdella vain kova kiire muuttaa Hennala nopeasti uusien kerrostalojen sokkeloksi ja unohtaa yhteinen menneisyytemme?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
ARKISTO