Pääkirjoitus 25.10.2019

Sisällissotamuseo Hennalaan?

Suomen sisällissodasta kaksi kirjaa kirjoittanut etelälahtelainen tutkija Marjo Liukkonen ihmettelee lehtemme haastattelussa, miksi Suomessa ei ole lainkaan Suomen sisällissotaa käsittelevää museota. Ja tottahan se on. Kaikenlaisia muita museoita maa kyllä on väärällään, mutta sisällissotaan pelkästään keskittyvää museota ei todellakaan Suomesta löydy. Miksi näin? Onhan kyse sentään yhdestä Suomen merkittävimmistä ja myös synkimmistä ajanjaksoista.

Voi olla, etteivät kaikki arvet ole vielä sadassakaan vuodessa täysin arpeutuneet ja joillekin sisällissotamuseo voi olla liian arka aihe. Toisaalta, eikö juuri silloin olisikin tarvetta kertoa tarinoita sekä valkoisten että punaisten puolelta ja nimenomaan tasapuolisesti, ketään erityisesti syyllistämättä? Miksi veli kääntyy veljeään vastaan on aina mielenkiintoinen aihe. Mitkä tapahtumat ajoivat kansan sotimaan keskenään? Museo, jossa sisällissodan syyt ja seuraukset tuotaisiin esiin voisi olla hyväksi opiksi nykyään somessa öyhöttäville tyypeille, joiden somepäivityksissä vilahtelevat niin punikit kuin lahtaritkin. Kyllä, historia on jo alkanut toistamaan itseään. Ehkäpä olisi hyvä aika muistuttaa kaikkia meitä suomalaisia siitä, mistä silloin oli kyse. Miksi sisällissotaan ajauduttiin? Eikö neuvottelutie olisi ollut mahdollinen? Miksi se naapuritalon asukas muuttuikin yhtäkkiä viholliseksi, jonka pystyi tappamaan vailla tunnontuskia?

Sisällissota, vapaussota, punakapina jne. Sodalla on monta nimeä sen mukaan kuka siitä puhuu. Sisällissodan tutkijat, kuten esimerkiksi Liukkonen, helposti maalitetaan jompaan kumpaan leiriin kuuluvaksi. Tuntuu siltä, että sisällissodasta puhuminen on kovin vaikeaa ilman, että on jomman kumman puolella, siis vielä 100 vuotta sen päättymisen jälkeenkin. Juuri siksi olisikin elintärkeää saada aikaiseksi museo, jossa sisällissota ja sen syyt ja seuraukset esitetään puolueettomasti ja analyyttisesti. Historiasta voidaan oppia, jos halua on.

Lahti on hiljattain tehnyt ison satsauksen Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseoon, joka avataan ensi vuonna Malskin alueella. Pitäisiköhän Lahden kaupungin nyt ottaa vinkistä vaari ja tutkia mahdollisuutta perustaa sisällissotamuseo Lahteen ja nimenomaan Hennalaan, joka on yksi keskeisimmistä ja myös yksi synkimmistä sisällissodan paikoista? Vai onko Lahdella vain kova kiire muuttaa Hennala nopeasti uusien kerrostalojen sokkeloksi ja unohtaa yhteinen menneisyytemme?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
Karpo oli aikansa ylivoimainen some-vaikuttaja ja kansan syvien rivien viimeinen hätähuuto
ARKISTO