Pääkirjoitus 25.10.2019

Sisällissotamuseo Hennalaan?

Suomen sisällissodasta kaksi kirjaa kirjoittanut etelälahtelainen tutkija Marjo Liukkonen ihmettelee lehtemme haastattelussa, miksi Suomessa ei ole lainkaan Suomen sisällissotaa käsittelevää museota. Ja tottahan se on. Kaikenlaisia muita museoita maa kyllä on väärällään, mutta sisällissotaan pelkästään keskittyvää museota ei todellakaan Suomesta löydy. Miksi näin? Onhan kyse sentään yhdestä Suomen merkittävimmistä ja myös synkimmistä ajanjaksoista.

Voi olla, etteivät kaikki arvet ole vielä sadassakaan vuodessa täysin arpeutuneet ja joillekin sisällissotamuseo voi olla liian arka aihe. Toisaalta, eikö juuri silloin olisikin tarvetta kertoa tarinoita sekä valkoisten että punaisten puolelta ja nimenomaan tasapuolisesti, ketään erityisesti syyllistämättä? Miksi veli kääntyy veljeään vastaan on aina mielenkiintoinen aihe. Mitkä tapahtumat ajoivat kansan sotimaan keskenään? Museo, jossa sisällissodan syyt ja seuraukset tuotaisiin esiin voisi olla hyväksi opiksi nykyään somessa öyhöttäville tyypeille, joiden somepäivityksissä vilahtelevat niin punikit kuin lahtaritkin. Kyllä, historia on jo alkanut toistamaan itseään. Ehkäpä olisi hyvä aika muistuttaa kaikkia meitä suomalaisia siitä, mistä silloin oli kyse. Miksi sisällissotaan ajauduttiin? Eikö neuvottelutie olisi ollut mahdollinen? Miksi se naapuritalon asukas muuttuikin yhtäkkiä viholliseksi, jonka pystyi tappamaan vailla tunnontuskia?

Sisällissota, vapaussota, punakapina jne. Sodalla on monta nimeä sen mukaan kuka siitä puhuu. Sisällissodan tutkijat, kuten esimerkiksi Liukkonen, helposti maalitetaan jompaan kumpaan leiriin kuuluvaksi. Tuntuu siltä, että sisällissodasta puhuminen on kovin vaikeaa ilman, että on jomman kumman puolella, siis vielä 100 vuotta sen päättymisen jälkeenkin. Juuri siksi olisikin elintärkeää saada aikaiseksi museo, jossa sisällissota ja sen syyt ja seuraukset esitetään puolueettomasti ja analyyttisesti. Historiasta voidaan oppia, jos halua on.

Lahti on hiljattain tehnyt ison satsauksen Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseoon, joka avataan ensi vuonna Malskin alueella. Pitäisiköhän Lahden kaupungin nyt ottaa vinkistä vaari ja tutkia mahdollisuutta perustaa sisällissotamuseo Lahteen ja nimenomaan Hennalaan, joka on yksi keskeisimmistä ja myös yksi synkimmistä sisällissodan paikoista? Vai onko Lahdella vain kova kiire muuttaa Hennala nopeasti uusien kerrostalojen sokkeloksi ja unohtaa yhteinen menneisyytemme?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset sekä Ratia suhtautuvat kriittisesti valtuustotukeen
Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo
Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen: Huumeongelma pitäisi reilusti myöntää, eikä vain lakaista sitä maton alle
Mirva Illi-Lampio: Perhekahvilat ovat tärkeitä vertaistuellisia kohtaamispaikkoja
Harri Tele: Vintage-ihmiset ovat tietoisia kuluttajia, joille tavaran laatu merkitsee paljon
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Lahdessa tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen
Muusikko Vesa Haaja: Pääesiintyjät soittaa hyväntuulista rillumareikeskikaljakuppilajazzbillyä
Terve ikääntyminen ja elämäntavat Miestenpiirissä
Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla
Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti
ARKISTO