Suuret suunnitelmat kuuden kunnan muodostamasta Salpauskunnasta murenivat jo odotetusti alkusyksystä, kun Hollola, Hämeenkoski ja Iitti lähtivät kukin omille teilleen. Hollola ja Hämeenkoski jatkavat tahollaan omaa yhdistymisselvitystään Iitin kieltäytyessä kokonaan neuvotteluista pelkästään Lahden kanssa.

Kärkölä-poloinen jätettiin kaikista neuvotteluista ulos, sillä sen taloustilanne on niin katastrofaalinen, että sitä ei kukaan yksinkertaisesti huoli mukaan. Jos Kärkölä ajautuu kriisikunnaksi, voi valtio määrätä sen yhdistymään johonkin toiseen kuntaan. Tässä tapauksessa kiviriippa lankeaisi Hollola-Hämeenkosken niskaan, jolla Kärkölällä olisi valmiiksi jo yhteistä maarajaa.

Toinen enemmän meitä koskettava ja kiinnostava yhdistymisneuvottelu on käynnissä Lahden ja Nastolan välillä. Asiassa on päästy jo niin pitkälle, että ensi maanantaina kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin allekirjoittaa ehdotuksensa Lahden ja Nastolan yhdistämisestä ja luovuttaa ehdotuksen kuntajohtajille. Kuntalaisetkin pääsevät tutustumaan ehdotukseen, sillä kuntajakoselvittäjän esitystä käydään läpi yleisötilaisuuksissa tammikuussa. Kuntalaiskuuleminen järjestetään Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1. Kuntien valtuustot päättävät tammikuun loppupuolella hyväksyvätkö ne esityksen kuntien yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksen. Varsinainen yhdistyminen voisi tapahtua vuoden 2016 alusta, jolloin syntyisi uusi noin 120 000 asukkaan kunta.

Vaikka Nastola liputtikin kuuden kunnan yhdistymisen puolesta, ei ole varmaa hyväksyykö Nastolan valtuusto liittymisen Lahteen. Vastustajiakin Nastolasta löytyy ja muutaman vuoden takaisessa kansanäänestyksessä liitos tyrmättiin suurella äänten enemmistöllä.

Selvää on, että kahden kunnan liitosmalli ei tuo lähellekään samoja hyötyjä kuin se, jos alkuperäinen kuuden kunnan yhdistyminen olisi toteutunut. Voidaankin hyvällä syyllä kysyä niin Lahdessa kuin Nastolassakin, mitä hyötyä yhdistymisestä sitten on, jos hyödyt minimoituvat? Vaikkei hyötyä olekaan niin paljon, voidaan kuitenkin liitoksesta hyvällä syyllä puhua molemminpuolisesta win-win-tilanteesta, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Toivon mukaan hallintoa ja byrokratiaa karsitaan ja tehostetaan. Nastolalaiset yritykset pääsevät jatkossa ratsastamaan ison kaupungin statuksella ja kaavoitusasiatkin sujuvat sutjakkaammin. Lahtelaisten hyödyksi voidaan laskea se, että ne nastolalaiset, jotka käyvät Lahdessa töissä, jatkossa maksaisivat myös veronsa Lahteen.

Toisaalta pelkojakin löytyy. Nastolassa pelätään, että palvelut karkaavat Lahden keskustaan ja nastolalaisista tulee mm. Lahden toriparkin ja matkakeskuksen maksumiehiä ilman oikeaa vaikutusmahdollisuutta. Nämä ovatkin ne juuri asiat, jotka vaativat tarkempia selvityksiä. Nastolalaisille tulee antaa riittävästi vaikutusvaltaa tulevassa aluejohtokunnassa. Ilman sitä liitos jäänee vain haaveeksi. Neuvottelut ja yhteiset valtuustojen kokoukset ovat kuitenkin käsittääkseni sujuneet hyvässä hengessä, joten odotan, että liitos myös toteutuu vuoden 2016 alusta.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi