Mediassa on viime päivinä väännetty uudesta postilaista. Lausuntoaika postilain uudistamisesta päättyi keskiviikkona. Niin Postiliitto kuin Postikin vaikuttavat kovin tyytymättömiltä uuteen lakiin, varsinkin jos tutkailee osapuolien lausuntoja uudesta laista. Postiliitto PAU nimittää uutta lakia katastrofaaliseksi, joka tulee johtamaan tuhansien ihmisten työttömyyteen ja harventaa postinjakelua.
Vastaavasti Suomen Posti Oyj tuskailee uuden lain aiheuttavan jakelun pakollisen kilpailutuksen haja-asutusalueilla ja nämä uudet vaatimukset uhkaavat nostaa asiakkaiden jakelukustannuksia, enimmillään jopa 16 miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailutus voi johtaa myös Postin henkilökunnan merkittäviin irtisanomisiin, jos jakelutyö siirtyy Postin henkilöstöltä muiden hoidettavaksi. Siitä molemmat osapuolet ovat siis herttaisen yksinmielisiä, että käy niin tai näin, maksavat lainuudistuksen hinnan työntekijät työpaikkansa menettämisellä ja se ei koskaan ole hyvä asia.
Uusi laki sallii taajama-alueilla, joissa on tarjolla sanomalehtien varhaisjakelu, mahdollisuuden poiketa viisipäiväisestä jakelusta. Toisin sanoen sallisi vähintään kolmipäiväisen jakelun. Jos postia jatkossa jaetaan taajamissa vain kolmena päivänä viikossa, on selvää, että tuhansia työpaikkoja tulee katoamaan. Tapahtuuhan pääosa jakelusta nimenomaan taajamissa.
Toisaalta yrityksen kannalta on outoa, että Posti velvoitetaan kuitenkin kilpailuttamaan haja-asutusalueilla kirjeiden jakelu. Jos halukkaita yrittäjiä ei löydy, Postin pitää hoitaa yleispalvelu itse. Voin hyvin kuvitella, ettei haja-asutusalueiden jakeluun koske yksikään yksityinen yrittäjä pitkällä tikullakaan. Niiden on paljon helpompi ns. kuoria kermat tiheästi asutuista taajamista. Haja-asutusalueille jakelun kustannukset kun ovat tunnetusti jopa kymmenkertaiset taajamiin verrattuna. Tämä tulee siis nostamaan Postin jakelukustannuksia entisestään.
Mielenkiintoista on nähdä miten Posti aikoo ottaa käyttöön lain suoman oikeuden siirtää jakelu kerrostaloissa lokerikkoihin huoneistokohtaisten postiluukkujen sijaan. Siinä olisi myös iso mahdollisuus säästää jakelukustannuksia, mutta samalla se tietäisi myös irtisanomisia, joten tuskinpa Posti lähtee samanlaiseen ”pakkoryhmittelyyn” kerrostaloissa, kuin se teki omakotitalojen kanssa jokunen vuosi sitten.
Jaettavan postin määrä vähentyy voimakkaasti, jopa kymmenen prosentin vuosivauhtia digitalisaation vuoksi. Yritykset ja yksityishenkilöt hoitavat viestittelynsä kirjeiden sijaan mm.sähköpostitse, tekstiviestein ja sosiaalisen median kautta. Laskut kulkevat näppärästi verkkolaskuina jne. Kuka enää tarvitsee joka päivä luukkuun jaettavaa postia, kun siitäkin suurin osa on mainoksia? Sanomalehdetkin on halvempaa tilata suoraan tablettiin luettavaksi. Itse laskin, että viikon aikana saan noin viisi lähetystä, joista suurin osa on laskuja. Nekin voisin siirtää suoraan e-laskuiksi verkkopankkiin, joten jäljelle jäävät enää ne kaikkien rakastamat mainokset.
Karua kieltä postimäärien muutoksesta kertoo Postin ikiaikainen jakelumäärien indikaattori eli lähetettävien joulukorttien määrä. Vuosikymmenet joulukorttien määrä keikkui yli 50 miljoonassa per joulu. Viime jouluna kortteja lähetettiin enää 30 miljoonaa. Katoavaa bisnestä korvaamaan Posti on kehitellyt muita palveluja. Varsinkin sosiaalisessa mediassa on Postin uusia palveluja, kuten ruohonleikkuu- sekä ulkoilukaveripalvelu kritisoitu, jopa naureskeltukin, mutta jollain konstilla tulisi työpaikat säilyttää tässä uusjaossa, jota nyt ollaan suorittamassa jakelubisneksessä.
Monet kyseenalaistavat sen, tehdäänkö muutoksia liian nopealla aikataululla ja harkitsematta. Postinjakajia on vähennetty viime aikoina niin kovaa tahtia, että päivänposti tulee monille vasta illalla ja moni ihmetteleekin aiheellisesti, eikö Postia enää kiinnosta sen päätehtävä, joka on, ihan muistin virkistämiseksi, juurikin se postinjakelu. Vaikka trendi on laskeva, ei osaavaa henkilökuntaa silti tarvitse etukäteen irtisanoa.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi