Suomalainen kulttuuri ja yleisesti koko suomalaisuus on vaarassa? Näin ainakin voisi tulkita yleistä keskustelua tämän päivän Suomessa. Vastakkain keskustelussa vai pitäisikö sanoa loanheitossa ovat ns. suvakit ja rasistit. Onneksi molempia ääripäitä on suhteellisesti aika vähän ja suurin osa suomalaisista sijoittuukin noiden ääripäiden välissä olevalle harmaalle alueelle, kuka mihinkin suuntaan kallellaan. No, onko meillä oikeasti pelkoa siitä, että kulttuurimme katoaa maapallolta kuin dinosaurukset aikoinaan?

Tutkitaanpa sen selvittämiseksi hieman Suomen väestöä ja sen nykyistä kasvua. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi 55 040 lasta. Tätä vähemmän lapsia on syntynyt edellisen kerran 1860-luvun nälkävuosina. Ei kuulosta hyvältä. Vertailukohdaksi voitaisiin ottaa suuret ikäluokat, jolloin sodan jälkeisinä viitenä vuotena lapsia syntyi vuosittain yli 100 000.

Syntyneiden määrän laskusta huolimatta maan väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana kuitenkin 14 860 hengellä. Suurin syy väestönlisäykseen olivat maahanmuuttajat. Maahanmuuttajia oli 11 900 enemmän kuin maastamuuttajia. Tässä luvussa eivät ole mukana turvapaikanhakijat, joiden hakuprosessi on vielä kesken. Eli ilman maahanmuuttajia olisi väkilukumme lisääntynyt vain noin 3000 hengellä. Jos mietitään, että Suomessa syntyi viime vuonna noin 55 000 lasta ja samaan aikaan maahan tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, saadaan aikaiseksi aika pelottavankin tuntuinen yhtälö, ainakin niiden mielestä, jotka ovat sitä mieltä, että Suomi on pelkästään vaaleatukkaisten ja sinisilmäisten viimeinen valloittamaton linnake maailmassa.

Eikö lasten tekotapa enää miellytäkään suomalaisia vai mistä oikein on kyse? Väestöliitto julkaisi viime viikolla vuoden 2015 perhebarometrin. Siinä tutkittiin syitä, miksi suomalaiset eivät enää tee lapsia. Tärkein syy siirtää ensimmäisen lapsen hankintaa oli sopivan kumppanin puuttuminen. Etenkin nuorilla miehillä tämä oli selvästi merkittävin syy. Aika ymmärrettävää siis näin miehiseltä kantilta ajateltuna. Perheen perustaminen kiinnostaisi, kunhan vain nainen löytyisi. Naisilla taas halu tehdä muita kiinnostavia asioita on kumppanin puutetta tärkeämpi syy lykätä lapsen hankintaa. Erityisesti elämäntyylistä luopumiseen, lasten sitovuuteen ja vastuuseen sekä oman vanhemmaksi soveltuvuuden kyseenalaistamiseen liittyvät syyt korostuivat sellaisilla vastaajilla, jotka eivät aikoneet hankkia ollenkaan lapsia. Eli lasten katsotaankin useasti olevan enemmän kahle kuin onnenpotku. Olemmeko sittenkin matkalla kohti sukupuuttoa?

Koska suomalaisia ei lisääntyminen enää tunnu kiinnostavan, herää kysymys siitä kuka tulevaisuudessa tekee täällä työt ja maksaa verot, joilla pidämme yllä hyvinvointivaltiotamme? Enkä puhu nyt 5 vuoden ajanjaksosta eteenpäin, vaan nyt puhutaan ajasta 20-30 vuoden päähän, jolloin nämä pienen pienet ikäluokat ovat työikäisiä. Keskimäärin koko Suomen huoltosuhdeluvuksi vuonna 2040 ennustetaan runsasta 70, joka selkokielellä tarkoittaa sitä, että sadasta ihmisestä 30 on työtätekeviä ja loput 70 henkeä ovat lapsia tai vanhuksia eli huollettavia henkilöitä. Eli kylmä fakta on se, että me tarvitsemme pitkällä aikavälillä lisää väkeä tänne Pohjolan perukoille töihin. Nyt on vain pidettävä huoli siitä, ettei tulijoiden joukossa ole rikollisia tai muita mätämunia pahat mielessään, joita tuppaa ikävä kyllä aina olemaan kaikenlaisissa porukoissa.

Ehkäpä yhteisvoimin voimme, niin kantasuomalaiset kuin uudetkin, tulevat Suomen kansalaiset, pitää tämän pohjoisen dinosauruksen vielä tulevaisuudessa hengissä. Suomalaisuuden ja sen katoamisen puolesta pelkääville lainaan presidentti Niinistön sanoja uudenvuoden puheestaan: ”Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan.”

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Keväällä 2014 käynnistetty matkakeskuksen rakentaminen on ihan valmistumisensa kalkkiviivoilla. Itse asiassa uuden matkakeskuksen viralliset avajaiset vietetään helmikuun ensimmäisellä viikolla. Medialle matkakeskusta esiteltiin jo tällä viikolla. Muutaman kuukauden myöhässä oleva rakennustyömaa on koetellut lahtelaisten autoilijoiden hermoja liki kaksi vuotta. Tunnettuahan on, ettei Lahdessa osata ajaa, jos tie muuttuukin yhtäkkiä kaksikaistaisesta yksikaistaiseksi, kuten se teki liki pari vuotta työmaan kohdalla. Hammastenkiristelyä ja keskisormen näyttämistä on ollut tarjolla niille uskallikoille, jotka ovat erehtyneet ajamaan päätyvää kaistaa ja sitten joutuneet tunkeutumaan sille ainoalle kaistalle. Jatkossa me autoilijat voimme siis hengähtää helpotuksesta.

Mitä muuta sitten uusi matkakeskus tarjoaa valmistuttuaan kuin helpotusta autoilijoiden tuskaan? Nimensä mukaisesti matkakeskus yhdistää junat ja linja-autot saman katon alle, niin että matkustamisesta tulee huomattavasti sujuvampaa. Nyt matkan jatkaminen onnistuu niin junalla kuin bussillakin ilman isoja siirtymiä asemalta toiselle. Eniten lahtelaisia on matkakeskuksessa askarruttanut se, miten hyvin tai huonosti kaukoliikenteen bussit sopivat niille varattuun tilaan. Ammattimiehet eli kuskit ovat kovin yhtenäisesti tilat jo liian ahtaaksi tuominneetkin. Lisäksi ihmetystä on herättänyt se, missä bussia odotellaan esimerkiksi kovalla pakkasella tai sateella. Katos kun on kovin avonainen. Käytäntö osoittanee hyvinkin pian, onko meille rakennettu 19 miljoonalla eurolla matkakeskus, joka onkin susi jo syntyessään.

Yleisilmeeltään matkakeskus on erittäin pramean ja tasokkaan näköinen, sillä johdonmukaisesti rakentamisessa on käytetty paljon kuparia, joka sekin on joitain jo ehtinyt ärsyttää. Se kun kiilteleekin niin ikävästi, varsinkin auringonpaisteessa. Itse pidän siitä, että materiaaliksi valikoitui kupari sen normaalisti käytetyn harmaan betonin sijaan. Niitä harmaan värisiä, tylsännäköisiä rakennuksia kyllä löytyy kaupungista jo ennestään ihan tarpeeksi. Uskon, että ainakin ulkopaikkakuntalaisissa matkakeskus herättää ihastusta muotoilullaan ja materiaaleillaan. Matkakeskuksesta löytyvät myös Suomen ensimmäiset julkiset kaksikerroksiset pyörätelineet, sillä tunnelin yhteyteen on rakennettu uusi katettu pyöräparkki noin 200 polkupyörälle, joten tällä kertaa on muistettu ottaa huomioon myös pyöräilijät.

Itse toivotan uuden matkakeskuksen tervetulleeksi. Kyseessä on hyvä muutos vanhaan malliin, joka sekin kyllä toimi, mutta oli auttamattomasti vanhentunut. Kaikissa suurissa kaupungeissa bussit ja junat lähtevät saman katon alta. Lisäksi vanha linja-autoasema on kunnoltaan niin huonossa hapessa, että sen uudistaminen nykyaikaiseksi olisi maksanut paljon. Toivottavasti vanha linja-autoasema saa arvoisensa jatkokäytön, eikä käy niin, että sinne tungetaan eniten tilasta maksava keskikaljakuppila. Niinkin on Lahti-kaupungissa aika usein tapahtunut.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Omalähiön oma visionääri Jussi Melanen sen tiesi kertoa jo kesällä 2011 Melastelua-kolumnissaan. Lahti tarvitsee kasinon kansainväliseksi matkailuvaltikseen. Melanen tosin epäili silloin ehdotuksensa jäävän kaupunginisien Ö-mappiin siihen asti kunnes joku muu kaupunki nappaa kasinon itselleen. Ja nyt tuo ennuste on käymässä toteen, sillä raha-automaattiyhdistys (RAY) on perustamassa Suomeen toista kasinoa Helsingin ulkopuolelle. Kasinoa ovat tavoittelemassa käytännössä kaikki Suomen suurimmat kaupungit, myös Lahti. Ja mikä ettei, olisihan kyseessä melkoinen piristysruiske kaupungille kuin kaupungille. Kasinon liikevaihto vuodessa on nimittäin noin 30 miljoonaa euroa, joten en ihmettele suurta intoa ympäri Suomenmaan.

RAY julkisti uuden kasinon hakukriteerit joulukuun alkupuolella ja nyt Lahdessakin etsitään kuumeiseti tiloja kasinolle. Kriteerit ja laatuvaatimukset ovat kuitenkin kovat. RAY huomioi kasinon sijaintipaikkaa päättäessään muun muassa asiakkaan tarpeet, markkina-alueen koon ja hankkeen taloudellisen kannattavuuden. Väestöpohjan on oltava riittävä ja myös markkina-alueen ostovoima vaikuttaa päätökseen. Kannattaakseen kasino tarvitsee nimittäin noin 150 kävijää päivässä vuoden ympäri. Myös niinä pimeinä ja hiljaisina marras-joulukuun iltoina.

Rakennuksen on sovittava kasinon imagoon eli sillä on oltava erinomainen näkyvyys ja näkyvä julkisivu. Lisäksi kasino on oltava hyvien liikenneyhteyksien ja pysäköintimahdollisuuksien päässä. Myös hotellin pitäisi olla samassa rakennuksessa tai vähintään yhdyskäytävän päässä. Kasinorakennuksesta tai sen välittömästä läheisyydestä pitäisi löytyä myös monipuolista viihdetarjontaa. Itse kasinotilan olisi oltava noin 2 000 neliötä, ja sen pitäisi olla yhdessä tasossa. Lisäksi tilan pitäisi olla muunneltava, korkea, selkeä ja siellä pitäisi olla hyvät tekniset valmiudet. Siinähän sitä on kriteeriä kerrakseen täytettäväksi ja tuskin monestakaan kaupungista löytyy valmiina moista tilaa.

Tällä hetkellä Lahdelta puuttuu kriteereistä oleellisimmat eli itse kasinorakennus ja siihen liittyvä hotelli. Käytännössä tämä tarkoittanee uudisrakentamista esimerkiksi suunnitteilla olevan Teivaanmäen kylpylän tai matkakeskuksen viereen rakennettavan hotellin oheen. RAY odottaa kaupunkien yhteistyötarjouksia tammikuun loppuun mennessä, joten kiirehän tässä tulee, varsinkin kun tiedetään, että Lahdessa on tapeltu Teivaanmäen hotellista jo parikymmntä vuotta. No, kun meno käy kovaksi, Lahti käy vielä kovemmaksi. Lahden kasinohanketta pönkittämään on palkattu näyttelijä Ville Haapasalo kertomaan parin minuutin promootiovideolla, kuinka juuri Lahti ansaitsee kasinon.

Pahoin pelkään ettei edes lupsakka seuramies Haapasalo saa puhuttua kasinoa Lahteen. Todennäköisimmin kasino löytää paikkansa joko Turusta tai Tampereelta, joiden markkina-alue on moninkertainen esimerkiksi Lahteen verrattuna, jolla riippakivenä on myös Helsingin kasinon läheinen sijainti.

No, pääasia että ollaan mukana tässä kasino-kilvassa, jotta Lahti vaikuttaisi edes hieman vireämmältä kaupungilta kuin oikeasti onkaan.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Uusi vuosi ja uusi Lahden kaupunki on saatu nyt todenteolla käyntiin. Viime vuoden loppumetreillä kävi Lahden valtuustossa kova kuhina, kun kokoomuslaiset Seppo Hakala ja Sari Niinistö erosivat kokoomuksen valtuustoryhmästä. Hakala kertoi eronsa syyksi mm. sen, että Lahden kokoomuksen valtuustoryhmän viimeaikainen toiminta on erkaantunut perusarvoista, joita ovat koulutuksen, kokemuksen ja ammattitaidon arvostaminen sekä toisten mielipiteiden kunnioittaminen. Näiden arvojen tilalle ovat nousseet ns. puolueosaaminen ja henkilökohtaiset valtapyrkimykset. Lisäksi Hakalan mukaan tärkeimmät luottamushenkilöpaikat on keskitetty pienelle sisäpiirille ja muut paikat heidän suosikeilleen kokemuksesta ja kunnallisvaalimenestyksestä piittaamatta.

Sari Niinistön kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia Hakalan kanssa. Kaiken edellisen lisäksi Niinistö tuo esiin uhkailun, eristämisen, vaikenemisen, ilkeiden juorujen levittämisen, arvostelun, haukkumisen (selän takana ja suoraan), lupausten rikkomisen ja arvostuksen ja kunnioituksen puutteen ryhmässä. Eipä kuulosta kovinkaan kummoiselta työyhteisöltä, jos Hakalan ja Niinistön kuvaukset pitävät edes puoliksi paikkansa.

Kokoomuksessa tuntuvat yllämainitut keinot siirtyvän sukupolvelta toiselle, kun loppuvuodesta vielä kohistiin kokoomusnuorten seuraavasta varapuheenjohtajasta Markus Vierumäestä, joka oli uhkaillut ja kiusannut erästä Hämeen kokoomusnuorten aktiivia, koska hän erilaisissa äänestyksissä oli erehtynyt äänestämään tyystin eri ehdokkaita kuin Vierumäki oli koittanut määrätä. No, niinhän sitä sanotaan, että pojasta polvi paranee…

Jos on kokoomuksessa käynyt kova tuuli, niin kyllä sitä tuulta on ollut muissakin ryhmissä. Perussuomalaisten Kalle Aaltonen on jatkuvasti venyttänyt hyvän maun rajoja lausunnoillaan sosiaalisen median puolella. Esimerkiksi kansainväliselle avustusjärjestölle eli Suomen Punaiselle Ristille alapään haistattaminen ei ole valtuutetun arvoista toimintaa. Muutenkin Aaltosen toiminta sosiaalisessa mediassa muistuttaa hieman huomionkipeää pikkupoikaa, jonka ainoa keino tulla huomatuksi on huutaa tarpeeksi kovaa ja tarpeeksi rivosti. No, toisaalta herran populismi on kyllä herättänyt huomiota mediassa, joten nähtävästi joihinkin se tuntuu tehoavan.

Aaltonen on sen verran tuore poliitikko, ettei ehkä ole vielä huomannut sitä, ettei politiikka suinkaan ole huutokilpailu, jossa kaikkein kovimpaa huutava voittaa. Valitettavasti hän on hyvä esimerkki siitä, kuinka koko poliittinen kulttuurimme on ryvettymässä yhä enemmän ja enemmän pelkäksi mauttomaksi huuteluksi ja toisten kampittamiseksi sen sijaan, että yhteistyössä yritettäisiin etsiä parannuskeinoja käsillä oleviin ongelmiin.

Tervetuloa entisen Nastolan valtuutetut taistelemaan paikasta auringossa Lahden valtuustossa. Muistattehan, että täällä Lahdessa on syytä olla tarkkana, sillä hetkellä minä hyvänsä voi käydä niin, että löydät puukon selästäsi. Ja hyvin todennäköisesti se puukko tulee omien joukosta. Lisäksi pelkään, että ex-nastolalaiset tulevat huomaamaan sen, että joidenkin koulukiusa…siis valtuutettujen mielestä saattaa nastolalainen navetan haju olla ihan liian vahva siihen, että mitään merkittäviä luottamustoimia Lahden valtuustosta irtoaisi.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi