Tiistai-iltana TV 2:lla vietettiin känni-iltaa. Usean tunnin keskustelussa käytiin läpi mm. baarien aukioloajat, olutmainonta, kakkosolut ja julkijuopottelu. Sisäministeri Räsänen lupaili joitakin toimia jo tämän hallituskauden aikana, joilla alkoholin kulutusta saataisiin vähennettyä. Lähinnä toteutumista lienee jonkinlaiset lisärajoitukset alkoholimainontaan.
Keskustelussa kuultiin monenlaisia mielipiteitä, niin tiukemman kuin liberaalimmankin linjan puolesta. Kaikki suomalaisethan osaavat omasta mielestään ottaa viinaa oikein, ongelmia on lähinnä niillä muilla. Sen tähden Räsäsen ehdottamat toimet tuntuvatkin useimmista meistä turhankin holhoavilta. ”Mitä se Räsäselle kuuluu, jos minä otan muutaman oluen silloin tällöin tai vetäsen viikonloppukännin, jos siltä tuntuu?”, moni varmasti kyselee. Holhoaminen ei ole kivaa, eihän?
Ehkäpä olisi kuitenkin hyvä kurkata myös se kolikon toinen, synkempi puoli eli mietitäänpä hetki mitä vaikutuksia alkoholilla on kansanterveydelle.
Suomessa alkoholin käytöstä johtuvia kuolemia on vuosittain n. 3000 ja alkoholiin liittyviä tapaturma- ja väkivaltakuolemia on n. 1000. Alkoholisyyt ovat olleet vuodesta 2005 työikäisten (15-64 -vuotiaiden) yleisin kuolemansyy. Alkoholi aiheuttaa onnettomuus-, väkivalta-, terveys- ja sosiaalikustannuksia ja -haittoja. mm. alkoholisidonnaisten henkirikosten osuus kaikista henkirikoksista on 80 %. Suurkuluttajia Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 – 600 000.
Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 44 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina, mikä asukaslukuun suhteutettuna on noin 10 litraa/henkilö. Vuonna 2009 kuluttajat käyttivät kotimaassa alkoholiostoihin 4,3 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna alkoholia hankittiin 809 eurolla. Valtion saamat verotulot arvonlisävero mukaan luettuna olivat 2 miljardia euroa.
Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan alkoholinkäyttö aiheutti 0,8 – 1,0 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,3 – 6,3 miljardin euron välilliset kustannukset vuonna 2008. Yli kolmannes välittömistä kustannuksista aiheutui järjestyksen ylläpidosta. Terveydenhuollon osuus oli reilu viidennes.
Näitä lukuja tutkiessa ymmärtää kohtuu hyvin, miksi valtio haluaa edes jollain tasolla hallita suomalaisten juomista. Kalliiksihan se juominen yhteiskunnalle tulee…
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi