Pääkirjoitus 25.1.2019

Työttömyydellä rahastajat

Työttömyys ei ole kivaa eikä se varsinkaan omalle kohdalle osuessa ole millään tavoin positiivinen asia. No, eipä taida olla mitään niin negatiivista asiaa, etteikö silläkin joku voittoa tekisi.
Ylen MOT-ohjelma kertoi tällä viikolla valtion käyttävän vuosittain 26 miljoonaa euroa työttömien valmennuspalvelujen ostamiseen. Suurimman potin sai valmennusyritys Spring House, jolle meni valtion rahaa 5,9 miljoonaa euroa. Tulokset näistä valmennuskursseista kertovat karua kieltään, sillä tuoreimman työnvälitystilaston mukaan työnhakuvalmennuksen käyneistä oli avoimille työmarkkinoille työllistynyt 12,6 %, kun kurssin päättymisestä oli kulunut kolme kuukautta. Ei kovin hyvä tulos, vai mitä?

Koska kursseille osallistuminen on yksi tavoista, joilla välttää aktiivimallin vaatimat ehdot eli välttää työttömyysturvan leikkautumisen, on näille kursseille jatkuva jono. Vuodessa jonkinasteisen valmennuskurssin käy noin 50 000 työtöntä. Helppo raha onkin tainnut sokaista valmennuskurssien järjestävät menemään sieltä missä aita on matalin eikä kurssien sisältöön ja tarkoituksenmukaisuuteen ei ole panostettu tarpeeksi. Rahahan tulee tilille joka tapauksessa, on kurssin sisältö mitä tahansa. Vastuuta ei ole.

Ohjelmassa kerrottiin, että monissa valmennuspalveluissa annetaan pelkästään yleisiä elämänohjeita, puhutaan unen tärkeydestä tai siitä, että töihin kannattaa mennä ajoissa ja selvinpäin. Onpa jollain kurssilla opeteltu sellaisiakin vaikeita taitoja kuin kättely tai oveen koputtaminen. Eräs valmennuskurssin käynyt henkilö kertoi mm. kuinka hänet oli laitettu CV:n teon yksityisvalmennukseen, vaikka hän oli ilmoittanut, että on itse opettanut CV:n tekoa ja muuta viestintää kahdessa korkeakoulussa.

Herääkin kysymys, eikö näille työttömien valmennuspalveluille ole voitu keksiä jonkinlaista tasojärjestelmää, joka määrittäisi sen lähtötason, jolla työtön työnhakija on, vaikkapa koulutuksen ja työkokemuksen mukaan? Sen mukaan sitten järjestettäisiin kullekin eri tasoryhmälle omanlaistaan koulutusta ja tukea. Nyt vaikuttaa siltä että työttömiä käsitellään yhtenä isona massana.
Ei kai 20 vuotta työelämässä mukana olleelle, korkeakoulutetulle ihmiselle tarvitse enää oveen koputtamista opettaa? Hän varmasti tarvitsisi enemmän muita avuja, lisäkoulutusta ja vertaistukea. Ymmärrän kyllä, että on myös olemassa niitä työttömiä ihmisiä, joille kaikkinainen sosiaalinen käyttäytyminen ja elämän perusasiat ovat hakusessa. Silloin on syytä lähteä antamaan valmennusta ihan alkeista lähtien. Nyt kun samalla valmennuskurssilla voi olla täysin erilaisista lähtökohdista olevia työttömiä, käy helposti niin, että valmennus jää kovin pintapuoliseksi höpinäksi, jolla ei ole mitään arvoa kenellekään.

Nähtävästi käytäntö on maassamme kirjava ja valmennuskurssien laadun ja sisällön valvontakin on huonoa. Toki valmennuskursseilta on moni myös saanut apua työttömyyteensä ja hyvä jos näin on, mutta jotenkin tuntuu, että resursseja ja rahaa heitetään nyt paljon kankkulan kaivoon, kun valmennus ja valmennuksen tarve eivät kohtaa oikealla tavalla. Samaan aikaan valmennusyrittäjät nauravat matkalla pankkiin

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO