Pääkirjoitus 1.3.2019

Lahti sukeltaa?

Konsulttiyhtiö MDI julkaisi ennusteensa kymmenen suurimman kaupunkiseudun väestökehityksestä ja tuloksena oli se, että Lahden seutu on koko joukon heikoin. Ennusteen mukaan Päijät-Hämeen asukasluku laskee peräti 11 600 asukkaalla vuoden 2017 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Suomessa ennustetaan olevan 20 vuoden kuluttua vain kolme selvästi kasvavaa kaupunkiseutua Helsinki, Tampere ja Turku. Lahti ei siis näihin kasvukeskuksiin kuulu, ei ainakaan ennusteiden mukaan.

Ennusteen luvut ovat isossa ristiriidassa Lahden kaupungin omaan strategiaan verrattuna. Strategiaan on nimittäin kirjattu tavoitteeksi 150 000 asukkaan raja vuonna 2030, joka kieltämättä tuntuu todella kaukaa haetulta. Kaupungin tulisi saada siis yli 10 000 uutta asukasta kymmenessä vuodessa.

No, on siinä joskus onnistuttukin. Vuosina 1945-1975 Lahden asukasluku kasvoi 30 vuodessa peräti 70 000 uudella asukkaalla. Tämän mahdollisti sen aikainen teollisuuden nousu, kun Lahtea maailmankartalle kampesivat Upo, Asko, Mallasjuoma, Raute, Luhta jne. Sen jälkeen onkin ollut huomattavasti hiljaisempaa, kun vuoden 1975 jälkeen Lahden väkiluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla, jos ei lasketa mukaan Nastolan liittämisen tuomaa lisäystä asukasmäärään. Eli 40 vuodessa Lahti on kasvattanut väkimääräänsä tuon 10 000, johon nyt tähdätään kaupungin strategiassa vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin strategian takana taitaa olla melkoisia visionäärejä, joilla ei ole faktat hallussa tai sitten kysymys on yltiöoptimismista, jolle ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Mitkä ovat ne Lahden houkuttelevuustekijät, joilla tämä väestönkasvu saadaan aikaan? Missä ovat tämän ajan lahtelaisyritykset, jotka houkuttelevat väkeä Lahteen?

Lahden alueeseen luetaan koko maakunta, jolloin sen sijoitusta kaupunkiseutujen vertailussa laskevat Päijät-Hämeen reuna-alueen kunnat. Niiden elinvoimaisuusluvut ovat selvästi huonommat kuin Lahden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Lahti sinnittelee nippanappa, mutta ympäristökunnat sakkaavat vielä pahemmin. Suurimpia syitä koko maakunnan sakkaamiseen on rajusti romahtava syntyvyys. Sama ongelma huolestuttaa koko maassa, mutta Päijät-Hämeessä luvut ovat vielä asteen verran huolestuttavampia. Ainoa varma ratkaisu Päijät-Hämeen kurssin oikaisemiseen on tutkijoiden mukaan kansainvälisen muuttoliikkeen lisääminen sekä toivoa kädet ristissä, että yliopisto tuo Lahteen uutta väkeä, jotka ovat valmiita asettumaan Lahteen. Muuttoliikettä on tullut, mutta ei toivotun kaltaista. Suurin osa työperäisestä maahanmuutosta nimittäin kohdistuu pääosin Helsingin seudulle ja meille jää se osa maahanmuuttajista, jotka aiheuttavat enemmän kuluja kuin verotuloja.

Lahti on jo pitkään perustanut kasvustrategiansa siihen, että Helsinki on lähellä. Kysymys kuuluukin, ollaanko sittenkin jo liian lähellä, koska vaikuttaa siltä, että muuttoliikenne ohittaa Lahden ja siirtyy suoraan Helsinkiin? Miksi jäädä Lahteen? Mikä täällä houkuttelee?

Käytännössä Lahdella on kuitenkin kortit omissa käsissään. Ei Lahti ole mikään takapajula. Lahti tunnetaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ympäri maailmaa ja varmasti kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen mielikuva Lahdesta. Suomessa on paljon sellaisiakin kuntia ja kaupunkeja, joista ihmisillä ei ole mitään mielikuvaa tai jotka eivät herätä mitään tunteita. Se miten koko Päijät-Häme saadaan puhaltamaan yhteen hiileen on avainasemassa. Jos yksikin kunta pissii nuotioon samalla kun muut yrittävät sitä sytyttää, ei tilanne ole hedelmällinen. Yhteistyötä yli kuntarajojen on tehtävä laajasti, ettei koko maakunta näivety. Haasteet ovat isoja, mutta eivät ylittämättömiä. Näin ainakin haluan uskoa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
ARKISTO