Pääkirjoitus 1.3.2019

Lahti sukeltaa?

Konsulttiyhtiö MDI julkaisi ennusteensa kymmenen suurimman kaupunkiseudun väestökehityksestä ja tuloksena oli se, että Lahden seutu on koko joukon heikoin. Ennusteen mukaan Päijät-Hämeen asukasluku laskee peräti 11 600 asukkaalla vuoden 2017 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Suomessa ennustetaan olevan 20 vuoden kuluttua vain kolme selvästi kasvavaa kaupunkiseutua Helsinki, Tampere ja Turku. Lahti ei siis näihin kasvukeskuksiin kuulu, ei ainakaan ennusteiden mukaan.

Ennusteen luvut ovat isossa ristiriidassa Lahden kaupungin omaan strategiaan verrattuna. Strategiaan on nimittäin kirjattu tavoitteeksi 150 000 asukkaan raja vuonna 2030, joka kieltämättä tuntuu todella kaukaa haetulta. Kaupungin tulisi saada siis yli 10 000 uutta asukasta kymmenessä vuodessa.

No, on siinä joskus onnistuttukin. Vuosina 1945-1975 Lahden asukasluku kasvoi 30 vuodessa peräti 70 000 uudella asukkaalla. Tämän mahdollisti sen aikainen teollisuuden nousu, kun Lahtea maailmankartalle kampesivat Upo, Asko, Mallasjuoma, Raute, Luhta jne. Sen jälkeen onkin ollut huomattavasti hiljaisempaa, kun vuoden 1975 jälkeen Lahden väkiluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla, jos ei lasketa mukaan Nastolan liittämisen tuomaa lisäystä asukasmäärään. Eli 40 vuodessa Lahti on kasvattanut väkimääräänsä tuon 10 000, johon nyt tähdätään kaupungin strategiassa vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin strategian takana taitaa olla melkoisia visionäärejä, joilla ei ole faktat hallussa tai sitten kysymys on yltiöoptimismista, jolle ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Mitkä ovat ne Lahden houkuttelevuustekijät, joilla tämä väestönkasvu saadaan aikaan? Missä ovat tämän ajan lahtelaisyritykset, jotka houkuttelevat väkeä Lahteen?

Lahden alueeseen luetaan koko maakunta, jolloin sen sijoitusta kaupunkiseutujen vertailussa laskevat Päijät-Hämeen reuna-alueen kunnat. Niiden elinvoimaisuusluvut ovat selvästi huonommat kuin Lahden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Lahti sinnittelee nippanappa, mutta ympäristökunnat sakkaavat vielä pahemmin. Suurimpia syitä koko maakunnan sakkaamiseen on rajusti romahtava syntyvyys. Sama ongelma huolestuttaa koko maassa, mutta Päijät-Hämeessä luvut ovat vielä asteen verran huolestuttavampia. Ainoa varma ratkaisu Päijät-Hämeen kurssin oikaisemiseen on tutkijoiden mukaan kansainvälisen muuttoliikkeen lisääminen sekä toivoa kädet ristissä, että yliopisto tuo Lahteen uutta väkeä, jotka ovat valmiita asettumaan Lahteen. Muuttoliikettä on tullut, mutta ei toivotun kaltaista. Suurin osa työperäisestä maahanmuutosta nimittäin kohdistuu pääosin Helsingin seudulle ja meille jää se osa maahanmuuttajista, jotka aiheuttavat enemmän kuluja kuin verotuloja.

Lahti on jo pitkään perustanut kasvustrategiansa siihen, että Helsinki on lähellä. Kysymys kuuluukin, ollaanko sittenkin jo liian lähellä, koska vaikuttaa siltä, että muuttoliikenne ohittaa Lahden ja siirtyy suoraan Helsinkiin? Miksi jäädä Lahteen? Mikä täällä houkuttelee?

Käytännössä Lahdella on kuitenkin kortit omissa käsissään. Ei Lahti ole mikään takapajula. Lahti tunnetaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ympäri maailmaa ja varmasti kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen mielikuva Lahdesta. Suomessa on paljon sellaisiakin kuntia ja kaupunkeja, joista ihmisillä ei ole mitään mielikuvaa tai jotka eivät herätä mitään tunteita. Se miten koko Päijät-Häme saadaan puhaltamaan yhteen hiileen on avainasemassa. Jos yksikin kunta pissii nuotioon samalla kun muut yrittävät sitä sytyttää, ei tilanne ole hedelmällinen. Yhteistyötä yli kuntarajojen on tehtävä laajasti, ettei koko maakunta näivety. Haasteet ovat isoja, mutta eivät ylittämättömiä. Näin ainakin haluan uskoa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
ARKISTO