Sunnuntainen vaalitulos ennustaa vaikeita hallitusneuvotteluja, sillä yksikään puolue ei saanut selkeää mandaattia kansalta. Kolme suurinta puoluetta päätyivät loppujen lopuksi hyvin tasaiseen tilanteeseen, jossa demarit kuitenkin yhden paikan enemmän saaneena on kuskin paikalla, kun hallitusta aletaan kasaamaan. Itsestään selviä yhteistyökumppaneita tulevaan hallitukseen ovat niin ikään vaalivoiton napanneet vihreät ja vasemmistoliitto, jotka jakavat pitkälti samoja arvoja kuin demarit. Sitten tuleekin se hallitusneuvotteluiden suurin kysymys; kokoomus vai keskusta eli palataanko Suomessa sinipunaan vai punamultaan? Itse arvelen todennäköisemmän hallituskumppanin löytyvän kokoomuksesta, sillä uskon, että keskusta on saanut tarpeekseen hallitusvastuusta ja se haluaa pikaisesti päästä oppositioon nuolemaan haavojaan ja nostamaan kannatustaan. Varmaa on myös se, ettei kokoomus halua hallitukseen, jossa se on ainoa porvaripuolue. Siksi mukaan haalitaan vielä joko kristilliset ja/tai Rkp, jolloin hallituksen paikkaluku eduskunnassa olisi reippaasti yli 120 eli saataisiin aikaan riittävän vahva hallitus.
Kun ajatellaan vaalien voittajia, on vaikea sivuuttaa perussuomalaisia. Persut haluaisivat kyllä hallitukseen, mutta kovin epätodennäköiseltä se näyttää. Tuleva pääministeri(?) Antti Rinne on jo ehtinyt toistella useampaan otteeseen, etteivät hänen ja Jussi Halla-ahon arvot kohtaa, joten persut hyvin todennäköisesti ovat hallituksesta ulkona. Sehän tarkoittaa sitä, että perussuomalaiset pääsevät seuraavat neljä vuotta kasvattamaan suosiotaan oppositioon ja vuoden 2023 vaaleissa se tuleekin olemaan todennäköisesti suurin puolue. Eli jättämällä nyt persut pois hallituksesta, demarit kasaavat itselleen ongelmia neljän vuoden päähän. Suo siellä, vetelä täällä.
Mediassa on myös mietitty sitä, onko Rinteestä pääministeriksi. Mikä on miehen kunto alkuvuoden kovan sairastelun jäljiltä? Riittääkö Rinteen kieltämättä hieman puutteellinen ulosanti pääministerin vaativassa ja kovapaineisessa työssä? Monesta suusta, myös demareiden, on todettu, että palatessaan sairaslomalta, Rinne käytännössä romahdutti demareiden gallup-etumatkan muutamassa viikossa televisioesiintymisillään, jotka eivät antaneet kovin vahvaa kuvaa Rinteestä. Ulosanti tökki ja miehestä jäi jotenkin hapuileva ja jopa ärtynyt kuva. Tätä ei parantanut sairastelun vuoksi hieman riutunut olemus. Vinkkini demareille onkin, että Rinteestä tulee hankkiutua nopeasti eroon. Demarit tarvitsee vallassa pysyäkseen nykyaikaisen puolueenjohtajan, jonka prototyyppejä kyllä löytyy muutama jo varapuheenjohtajista. Vaaleissakin nähtiin, ettei puheenjohtaja kerännyt lähellekään sitä puolueen isointa äänipottia. Pääministerinä Rinne tulee olemaan ”sitting duck” eli kovin helppo maalitaulu arvostelijoille. Möläytyksiä ja epäselviä lausuntoja on luvassa ja niihin on kovin helppo tarttua.
Hallitus saadaan kyllä varmasti kasaan, siitä ei ole epäilystäkään. Ruotsin kaltaista hallitusfarssia ei meillä tulla näkemään. Mielenkiintoista on sen sijaan nähdä kuinka moni puolue on valmis kääntämään takkinsa hallitukseen päästäkseen. Nyt mitataan sitä, kuinka tärkeitä puolueen omat tavoitteet ja arvot loppujen lopuksi ovat. Mihin hintaan kompromisseja on rakennettava?
Se on kyllä nähty jo aikojen alusta lähtien, että ns. hillotolppa kiinnostaa kaikkia, jopa perussuomalaisia.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi