Pääkirjoitus 10.9.2021

Lahtelainen autoilukulttuuri

Lahti on autoilijoiden kaupunki. On aina ollut ja nähtävästi tulee aina olemaan. Kaupunki on rakennettu pitkälti autoilijoiden toiveiden mukaisesti. Täällä saavat kävelijät ja pyöräilijät kulkea aina hieman varuillaan, sillä omasta mielestään lahtelaiset autoilijat tuntuvat omaavansa joka käänteessä etuajo-oikeuden. Lahtelaisten mielestä keskusta ei ole keskusta, jos siellä ei ole autoja. Autolla kun pitäisi aina päästä suoraan kaupan oven eteen, muuten sinne ei yksinkertaisesti mennä. Punaisia päin ajaminenkin tuntuu olevan täällä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kevyen liikenteen väyliä on viime vuosina Lahdessa lisätty ja olosuhteisiin panostettu aika paljon ja se on aiheuttanut kaupungissa autoilijoiden vastalauseiden myrskyn. Ja tietenkin nykyajan mukaisesti tästä saadaan aikaan taas kunnon vastakkainasettelu kevyt liikenne vs. autoilijat. Jos Lahdessa kevyen liikenteen väyliin satsataan, koetaan se Lahdessa yleensä yksiselitteisesti autovihaksi. Tämä näkyy, ikävä kyllä, jopa pyöräilijöihin kohdistuvana vihana tai välinpitämättömyytenä liikenteessä.

Tällä viikolla saatiin hieman lihaa luiden ympärille tämän lahtelaisen autoilukulttuurin tiimoilta. Tekniikan Maailma teki suojatietestin Suomen seitsemässä isossa kaupungissa, jossa testattiin, pysähtyykö auto, kun rinnakkaisella kaistalla on jo toinen auto pysähtyneenä suojatien kohdalla. Kenellekään lahtelaiselle kävelijälle ei tullut varmastikaan yllätyksenä se, että ylivoimaisesti huonoin tulos löytyi Lahdesta. Lahdessa testi tehtiin Vesijärvenkadun ja Vuorikadun risteyksessä olevalla suojatiellä, joka kulkee kansan suussa nimellä Giljotiini. Ja syystäkin. Tulos oli, että 20 autosta 18 ajoi läpi eli ei pysähtynyt suojatien eteen, vaikka laki näin määrää tekemään. Jokainen meistä on toivottavasti autokoulun käynyt, jossa asia varmasti on opetettu. Itsekin olen kyseisessä risteyksessä todistanut muutaman kerran läheltä piti -tilanteita, joissa törmäys suojatiellä kulkevaan on ollut senteistä kiinni. Miksi näin? Luulisi ettei kukaan ehdoin tahdoin tahdo kenenkään päälle ajaa?

Itse liikun Lahdessa niin autolla, pyörällä kuin kävellenkin, joten en kuulu intohimoisesti Pyhän peltilehmän rakastajiin tai viherpiipertäjä-pyöräkommunisteihinkaan. Kunhan yritän liikkua kulkuvälineestä riippumatta turvallisesti kaupungissamme pisteestä A pisteeseen B. Olisiko nyt viimeistään meidän kaikkien, kulkuvälineestä viis, syytä hieman skarpata liikenteessä? Eihän kukaan halua, että jollekin käy huonosti, eihän?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
ARKISTO