Pääkirjoitus 22.2.2019

Launeen savuttajat

Tällä viikolla meille kerrottiin, että Launeen omakotialueen ilmanlaadussa on pahoja ongelmia. Itse kuvittelin ensin, että kyseessä ovat liikenteen aiheuttamat pakokaasut, joiden on tiedetty leijuvan Launeen ilmassa pitkälti lisääntyneen autoilun vuoksi, mutta mitä vielä. Ongelman aiheuttaakin puun ja jätteen ongelmapoltto talojen tulisijoissa. Tämä on johtanut siihen, että pientalojen yllä ja ympärillä leijuu palamisesta vapautuneita erittäin myrkyllisiä yhdisteitä hälyttävän paljon. Ongelmat liittyvät nimenomaan väärin toteutettuun puunpolttoon eli tulisijoissa poltetaan märkää puuta, jonka lisäksi monissa taloissa poltetaan takoissa ja kiukaissa myös roskia. Asukas kyllä säästää tällöin jätelaskussaan, mutta tulee samalla saastuttaneeksi ympäristönsä hengitysilman.

Lahden kaupunki teetti viime vuoden alkupuolella Launeella tutkimuksen ilman PAH-pitoisuuksista. PAH:lla tarkoitetaan polysyklistä aromaattista hiilivetyä, joka joutuu ihmisen hengitysteihin ja aiheuttaa muun muassa syöpää. Luonnossa PAH-yhdisteitä muodostuu metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa. PAH-yhdisteitä voi syntyä myös ruokaan, jos sitä savustetaan, grillataan tai kuivataan. Suuria pitoisuuksia on löydetty etenkin savustetusta kalasta, paahdetusta lihasta ja käristetyistä elintarvikkeista. Keskimäärin ihmiset saavat kuitenkin PAH-yhdisteitä selvästi enemmän tupakasta kuin ruoasta. Ilmatieteen laitoksen mukaan peräti 80 prosenttia Suomen PAH-päästöistä on kuitenkin peräisin yksinomaan kotitalouksien puun pienpoltosta, eli toisin sanoen kotien lämmityksestä ja saunankiukaista.

Tutkimuksen mukaan Launeella PAH-pitoisuudet olivat suurimmillaan aina viikonloppuisin. Tulos johtunee siitä, että ihmisten ollessa viikonloppuisin enemmän kotona poltetaan myös enemmän puuta kotien ja saunojen lämmitystarkoituksiin. Tutkailin hieman tutkimuksen tuloksia ja huomasin, että ainoastaan kahtena päivänä ilmanlaatuindeksi Launeella on ollut todella huono. 22. helmikuuta ja 1. maaliskuuta olivat ilmanlaadun suhteen ylivoimaisesti ne kaksi pahinta päivää, jotka nostivat keskiarvonkin niin korkealle. Ilmatieteen laitoksen mukaan sää oli noina päivinä todella kylmä ja pakkasta oli öisin lähemmäs -25 astetta. Ymmärrettävää siis, että tarvetta ylimääräiselle lämmitykselle on ollut. Sitä en tosin ymmärrä, eikä tutkimuskaan sitä selitä, miksi maaliskuussa PAH-arvot ovat paljon korkeammat kuin tammi- ja helmikuussa? Arvot maaliskuussa ovat liki kaksinkertaiset verrattuna muihin kuukausiin. Voisi kuvitella, ettei maaliskuussa ole ollut tarvetta lämmittämiselle läheskään niin paljon kuin tammi- ja helmikuussa?

On selvää, että puuta pitää jatkossa polttaa kodin tulisijoissa oikein ja kaikille tulisi olla selvää se, ettei roskia kodin tulipesissä polteta. Jotenkin vain tuntuu, että nyt on tehty kärpäsestä härkänen. Uutisesta jäi sellainen kuva, että koko Laune on jatkuvasti jonkun myrkkypilven ympäröimänä samalla tavoin kuin muinoin Ruhrin teollisuusalue Saksassa. Missään muualla Suomessa ei siis tutkimuksen mukaan polteta puuta ja roskaa niin paljon ja niin väärin kuin Launeella. Kiva, että uutinen ylitti myös valtakunnan uutiskynnyksen. Sen sijaan ketään ei ole kiinnostanut arvioida julkisesti mediassa sitä, miten paljon nelikaistainen moottoritie läpi tiheästi asutun asuinalueen tuo myrkykaasuja etelälahtelaisten pihoihin ja koteihin. Kehätien pakokaasuista ei kukaan ei ole ollut huolissaan missään vaiheessa, ei ainakaan kaupungintalolla. Toisaalta nythän päättäjät voivat olla tyytyväisiä kehätielinjaukseensa. Ei kehätien pakokaasut launeelaisia varmasti haittaa, kun ovat kuitenkin myrkyttäneet omaa hengitysilmaansa jo vuosikymmenet takoillaan ja kiukaillaan. Turha täällä jatkossakaan on haikailla raittiin ilman perään.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Launeen savuttajat

  1. Eräällä tuttavalla Launeella on omakotitalossa kaupungin kaukolämpö. Ei liene ainoa.

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
ARKISTO