Pääkirjoitus 22.2.2019

Launeen savuttajat

Tällä viikolla meille kerrottiin, että Launeen omakotialueen ilmanlaadussa on pahoja ongelmia. Itse kuvittelin ensin, että kyseessä ovat liikenteen aiheuttamat pakokaasut, joiden on tiedetty leijuvan Launeen ilmassa pitkälti lisääntyneen autoilun vuoksi, mutta mitä vielä. Ongelman aiheuttaakin puun ja jätteen ongelmapoltto talojen tulisijoissa. Tämä on johtanut siihen, että pientalojen yllä ja ympärillä leijuu palamisesta vapautuneita erittäin myrkyllisiä yhdisteitä hälyttävän paljon. Ongelmat liittyvät nimenomaan väärin toteutettuun puunpolttoon eli tulisijoissa poltetaan märkää puuta, jonka lisäksi monissa taloissa poltetaan takoissa ja kiukaissa myös roskia. Asukas kyllä säästää tällöin jätelaskussaan, mutta tulee samalla saastuttaneeksi ympäristönsä hengitysilman.

Lahden kaupunki teetti viime vuoden alkupuolella Launeella tutkimuksen ilman PAH-pitoisuuksista. PAH:lla tarkoitetaan polysyklistä aromaattista hiilivetyä, joka joutuu ihmisen hengitysteihin ja aiheuttaa muun muassa syöpää. Luonnossa PAH-yhdisteitä muodostuu metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa. PAH-yhdisteitä voi syntyä myös ruokaan, jos sitä savustetaan, grillataan tai kuivataan. Suuria pitoisuuksia on löydetty etenkin savustetusta kalasta, paahdetusta lihasta ja käristetyistä elintarvikkeista. Keskimäärin ihmiset saavat kuitenkin PAH-yhdisteitä selvästi enemmän tupakasta kuin ruoasta. Ilmatieteen laitoksen mukaan peräti 80 prosenttia Suomen PAH-päästöistä on kuitenkin peräisin yksinomaan kotitalouksien puun pienpoltosta, eli toisin sanoen kotien lämmityksestä ja saunankiukaista.

Tutkimuksen mukaan Launeella PAH-pitoisuudet olivat suurimmillaan aina viikonloppuisin. Tulos johtunee siitä, että ihmisten ollessa viikonloppuisin enemmän kotona poltetaan myös enemmän puuta kotien ja saunojen lämmitystarkoituksiin. Tutkailin hieman tutkimuksen tuloksia ja huomasin, että ainoastaan kahtena päivänä ilmanlaatuindeksi Launeella on ollut todella huono. 22. helmikuuta ja 1. maaliskuuta olivat ilmanlaadun suhteen ylivoimaisesti ne kaksi pahinta päivää, jotka nostivat keskiarvonkin niin korkealle. Ilmatieteen laitoksen mukaan sää oli noina päivinä todella kylmä ja pakkasta oli öisin lähemmäs -25 astetta. Ymmärrettävää siis, että tarvetta ylimääräiselle lämmitykselle on ollut. Sitä en tosin ymmärrä, eikä tutkimuskaan sitä selitä, miksi maaliskuussa PAH-arvot ovat paljon korkeammat kuin tammi- ja helmikuussa? Arvot maaliskuussa ovat liki kaksinkertaiset verrattuna muihin kuukausiin. Voisi kuvitella, ettei maaliskuussa ole ollut tarvetta lämmittämiselle läheskään niin paljon kuin tammi- ja helmikuussa?

On selvää, että puuta pitää jatkossa polttaa kodin tulisijoissa oikein ja kaikille tulisi olla selvää se, ettei roskia kodin tulipesissä polteta. Jotenkin vain tuntuu, että nyt on tehty kärpäsestä härkänen. Uutisesta jäi sellainen kuva, että koko Laune on jatkuvasti jonkun myrkkypilven ympäröimänä samalla tavoin kuin muinoin Ruhrin teollisuusalue Saksassa. Missään muualla Suomessa ei siis tutkimuksen mukaan polteta puuta ja roskaa niin paljon ja niin väärin kuin Launeella. Kiva, että uutinen ylitti myös valtakunnan uutiskynnyksen. Sen sijaan ketään ei ole kiinnostanut arvioida julkisesti mediassa sitä, miten paljon nelikaistainen moottoritie läpi tiheästi asutun asuinalueen tuo myrkykaasuja etelälahtelaisten pihoihin ja koteihin. Kehätien pakokaasuista ei kukaan ei ole ollut huolissaan missään vaiheessa, ei ainakaan kaupungintalolla. Toisaalta nythän päättäjät voivat olla tyytyväisiä kehätielinjaukseensa. Ei kehätien pakokaasut launeelaisia varmasti haittaa, kun ovat kuitenkin myrkyttäneet omaa hengitysilmaansa jo vuosikymmenet takoillaan ja kiukaillaan. Turha täällä jatkossakaan on haikailla raittiin ilman perään.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Launeen savuttajat

  1. Eräällä tuttavalla Launeella on omakotitalossa kaupungin kaukolämpö. Ei liene ainoa.

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
ARKISTO