Tällä viikolla on mediassa kohistu isännöintialan kartellista ja syystäkin, sillä asia koskee meitä monia asunto-osakeyhtiöissä asuvia suomalaisia, jotka viime kädessä toimivat hinnannousujen maksumiehiä. KKV kuvaa kartellia maanlaajuiseksi ja vakavaksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittääkin yhteensä 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja maanlaajuisesta hintakartellista kuudelle isännöintialan yritykselle. KKV:n selvitysten mukaan Isännöintiliitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat vuonna 2014 isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista. Tarkoituksena oli korottaa valtakunnallisesti isännöinnin hintatasoa.
Kartellissa ovat KKV:n mukaan olleet mukana Isännöintiliitto sekä sen hallituksessa mukana olleet yritykset Colliers International Finland Group Oy eli entinen Ovenia Group Oy, Isännöinti Ilkka Saarinen Oy, OP Koti Kainuu Oy, Oulun kiinteistötieto Oy ja Suomen Kiinteistöhallinta Oy, Realia Services Oy (entinen. Realia Isännöinti Oy), Realia Group Oy ja Realia Holding Oy sekä REIM Group Oy Ltd ja REIM Hämeenlinna Oy. KKV:n mukaan yritykset edustavat noin 15–20 prosenttia hyvin hajautuneen alan liikevaihdosta.
Yritysten välistä salaista yhteistyötä, jonka ainoa tehtävä on nostaa hintatasoa, sanotaan kartelliksi.Yritykset eivät saa sopia kilpailijoidensa kanssa hinnoista, ja toimialayhdistykset eivät saa pyrkiä vaikuttamaan alan hintatasoon. Kyse on KKV:n mukaan suunnitelmallisesta ja tarkoituksellisesta toiminnasta, ja tarkoituksena on ollut nostaa hintaa asiakkaiden eli taloyhtiöiden vahingoksi. Isännöintipalkkioiden kiinteät kustannukset ovat pysytelleet melko lailla ennallaan, mutta erilliskorvauksia on hilattu selkeästi ylöspäin.
Kuinka paljon sitten taloyhtiöt ovat ylihintaa kartellin vuoksi maksaneet, on yhä epäselvää, sillä KKV:llä ei ole tarkkoja numeroita tämän osalta. Tämä hieman kummastuttaa, sillä epäiltyä kartellia on tutkittu jo vuodesta 2017 ja läpikäyty on kymmeniätuhansia dokumentteja. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kartellit tyypillisesti nostavat hintoja 10-30 prosenttia. Taloyhtiöillä on mahdollisuus haastaa yhtiöt oikeuteen, jos ne arvioivat maksaneensa ylihintaa. Tosin kannattaa ensin odottaa mitä markkinaoikeus asian tiimoilta loppujen lopuksi päättää, sillä Isännöintiliitolla on tapahtumien kulkuun erilainen näkemys ja epäilemättä oikeudenkäynnissä tulee vierähtämään pitempikin tovi. Isännöintiliiton mukaan KKV:n esittämää kilpailua rajoittavaa kokonaissuunnitelmaa ei ole ollut, eikä se ole pyrkinyt hinnoittelurakenteen yhtenäistämiseen. Isännöintiliitto kertoo viestinnässään pyrkineensä nostamaan alan arvostusta, palveluiden eriytymisestä ja laatukilpailua, jotta taloyhtiöt saavat parempaa isännöintiä.
Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan miten markkinaoikeus tähän kaikkeen suhtautuu ja löytyykö oikeudessa vedenpitävää näyttöä kartellista vai ovatko isännöintiyritykset pyrkineet sittenkin vain pyyteettömästi lisäämään laatua?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi