Lahden kaupungin talouskurimus syvenee. Hallituksen rakenneohjelma edellyttää sopeuttamistoimia kunnilta, mikä merkitsee Lahden kaupungille noin 30-35 milj. euron säästötoimia. Lahden kaupungin talousarviovalmisteluun keväällä hyväksytty kehys ylittynee varmuudella ja paineet säästöihin kovenevat.

Lahden kaupungin talous- ja toimintaorganisaatiotoimikunta esitti väliraportissaan syyskuun alussa palvelurakenteen merkittävää uudistamista, henkilöstömäärän kasvun rajoittamista ja toimitilojen vähentämistä.
Talouden tasapainottamiseksi toimikunta lisäisi ostopalveluja, yhtiöittäisi kaupungin palvelukokonaisuuksia ja harkitsisi konserniyhtiöiden toimintojen myyntiä, jos se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua.

Taloustavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan ensi vuodelle päätetyn veronkorotuksen lisäksi toimintatapojen kehittämistä ja toimintojen karsimista eli suomeksi sanottuna kuntalaisille lisäveroa ja osalle kuntatyöntekijöille monoa.

Mielenkiinnolla odotan sitä rohkeaa, joka uskaltaa vetää ”Myydään Lahti Energia”-kortin hihastaan ihan virallisesti. Asia josta on kuiskuteltu jo vuosia, mutta virallisissa yhteyksissä asia kielletään. Viimeksi eilen kaupunginjohtajan suulla. Lahti Energian myynnillä Lahti saisi taloutensa jonkinlaiseen kuntoon kerralla, toisaalta kannattaako tappaa lypsävä lehmä, jos se ei aina tuotakaan maksimaalisesti?

Kaupunkilaisille myynti merkitsisi varmuudella lämpökustannusten selkeää nousua. Eli niin tai näin, maksumiehet säästöihin löytyvät loppupelistä aina meistä kuntalaisista.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

”Elämme kovia aikoja ystävä hyvä.” Tämä Aku Ankastakin tuttu puhuvan koiran lentävä lause on harvinaisen totta tämän päivän Suomessa. Tuntuu, että joka päivä uutiset ovat täynnä uusia lomautuksia, YT-neuvotteluja, irtisanomisia ja konkursseja.
Tuoreessa muistissa ovat varmasti Tiimarin ja Lahden Autokorin konkurssit, jotka nousivat uutisiin viikon välein. Lisäksi henkilöstövähennyksistä ovat viikon sisään ilmoittaneet mm. Metso, NordKalk, STX ja Aller.

Tämä kaikki sai minut tutkimaan, kuinka paljon näitä irtisanomisia ja YT-neuvotteluja oikein on tänä vuonna ollut. Kuinka monen ihmisen arkeen on astunut epävarmuus työpaikasta? SAK:n tilastojen mukaan vuonna 2013 ( 12.9. mennessä ) YT-neuvotteluissa on ollut mukana liki 73 000 työntekijää. Yritysten ilmoittama henkilöstön vähennystarve on 12 706 henkilöä ja tähän mennessä on 7526 henkilöä irtisanottu. Synkkiä lukuja. Synkemmäksi asian tekee se, että jo viime vuonna henkilövähennysten tahti oli liki identtinen tähän vuoteen verrattuna.

Onko mitään valoa näkyvissä tunnelin päässä vai onko sekin vain vastaantuleva juna? No, verrattuna 90-luvun lamaan työttömyysluvut ovat sentään vielä erittäin maltillisia. Nykyinen työttömyysaste 6,6 % näyttää pieneltä, jos sitä verrataan vuoden 1994 lukuun, joka oli huima 20 %.

Jossain on jo väläytelty, että Euroopan finassikriisin pahin vaihe olisi jo ohi. Hyvä, jos näin on, mutta ikävä kyllä kestää aikansa, ennenkuin tilanne Suomessa normalisoituu. Isoja rakennemuutoksia on vielä edessä ja se taas tietää lisää henkilövähennyksiä niin yrityksissä kuin kunnissakin. Siihen sitä vain on totuteltava vai lähdettäisiinkö jo kohta barrikaadeille?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahti, Iitti, Nastola ja Kärkölä ovat aloittaneet jo jokin aika sitten kuntaliitostunnustelut. Hollolaa on kovasti toivottu mukaan, mutta Hollola ei ole asialle vielä lämmennyt. Jos mietitään työssäkäynti- ja asiointialueita, niin kyllähän Lahden, Hollolan ja Nastolan liitto olisi enemmän kuin järkevää. Iitti ja Kärkölä ovat mielestäni ikäänkuin ”ylimääräisiä” tähän liittoon. Uuden kunnan alue olisi ilman Hollolaa kuin Jopi Jalkapuoli, jossa Kärkölä olisi erillään muusta alueesta.

Hollolan ja Nastolan keskukset sijaitsevat vain noin 15 kilometrin säteellä Lahden torista ja asukkaat sukkuloivat töihin yli kuntarajojen päivittäin. Vuoden 2010 tietojen mukaan joka viides Lahdessa työssäkäyvistä asui naapurikunnassa eli 9 478 henkilöä. Kehyskunnista eniten Lahdessa työssäkäyviä oli Hollolasta. Heitä oli 4 535 henkilöä eli joka kymmenes Lahdessa työssäkäyvä oli hollolalainen.

Monet Lahdessa työskentelevät kantavat siis veroeuronsa naapurikuntiin. Tähän kun lisätään, että kehyskuntien asukkaat käyttävät päivittäin Lahden kauppa-, liikunta- ja kulttuuritarjontaa, niin voi hyvin ymmärtää miksi Lahdessa halutaan yhdistää nämä kunnat isommaksi yksiköksi.

Hollolalla ei ole jatkossa vaihtoehtoa, vaan sen on melko nopealla aikataululla päätettävä, kenen kanssa se neuvottelut aloittaa. Jos ei vapaaehtoisesti, niin sitten pakolla, sillä valtiovarainministeriön linjaus kuntaliitosneuvotteluissa on selvä. Kaikkien on neuvoteltava.

Ymmärrän kyllä, ettei Lahti tunnu tällä hetkellä ykkösvaihtoehdolta. Äskettäin julkaistu tieto siitä, että Lahti pyrkii säästämään yhteensä yli 65 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana tuskin on omiaan lisäämään liitoshaluja. Mm. kunnallisveroprosentti on nousemassa vuonna 2014 0,75 prosenttiyksiköllä.

Kuntien ilmoitukset kuntaliitosten selvitysalueista tulisi olla valmiina marraskuun 2013 loppuunmennessä ja kuntien yhdistymisselvitykset 1.4. 2014 mennessä. Kuntajaon muutokset viimeistään 1.1.2017.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tiistaina Nokia pudotti uutispommin, joka on aiheuttanut Suomessa ja maailmalla paljon kohua. Nokia myy koko puhelinliiketoimintansa Microsoftille. Kauppahinta on 5,44 miljardia euroa, jota on arveltu monissa arvioissa reippaasti alihintaiseksi. Myös toimitusjohtaja Stephen Elop jättää Nokian ja siirtyy takaisin Microsoftille, josta mies myös kolme vuotta sitten tuli Nokian peräsimeen.

Tämä on tietysti herättänyt kaikenlaisia salaliittoteorioita, sillä kun Elop tuli Nokian toimitusjohtajaksi, hän päätti nopeasti, että Nokia tukeutuu vain Windowsiin ja nyt kolme vuotta myöhemmin hän päätti myydä Nokian matkapuhelimet huomattavan alhaiseen hintaan Microsoftille. Oliko Elop siis Microsoftin ”myyrä” vai onko kysymys sittenkin vain Microsoftin ja Nokian välisestä suunnitelma, jota hierottiin tuo kolme vuotta? Luultavimmin tuo jälkimmäinen, jossa Elopille jäi vain toteuttajan virka, joka samalla puhdisti Nokian liikakuluista (=työntekijöistä)

Nokiasta tulee yrityskaupan jälkeen verkkovalmistaja. Tässä Nokia seuraa ruotsalaista Ericssonia, joka muutama vuosi sitten teki samanlaisen siirron ja nousi maailman suurimmaksi verkkoyhtiöksi.
Pitkä on ollut Nokian tie kumisaappaista ja autonrenkaista tähän päivään. Mielenkiintoista nähdä mihin Nokian rahkeet verkkovalmistajana riittävät. Jotain hyvin suomalaista on nyt kuitenkin myyty, sillä kun seuraavan kerran ostat Nokian puhelimen, kyseessä ei ole enää se sama suomalainen tuote, josta on voinut maailmalla ylpeillä. Onneksi sentään kumisaappaissani vielä ainakin toistaiseksi lukee Nokia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi