Pääkirjoitus 16.8.2024

Lahti suunnittelee liikuntapaikkojaan

Lahden kaupungin Liikuntapakkasuunnitelma 2025 – 2035 on valmistunut. Suunnitelman tavoitteena on linjata Lahden kaupungin tulevia liikuntapaikkainvestointeja ja rytmittää liikuntapaikkojen peruskorjaushankkeita seuraavien kymmenen vuoden aikana. Mikään kiveenhakattu suunnitelma se ei ole ja varsin todennäköisesti muutoksia siihen saadaan matkan varrella. Kyseessä on siis eräänlainen lähtökohta vuonna 2024.

Suunnitelmakauden isoiksi hankkeiksi on nostettu uuden vesiliikuntakeskuksen rakentaminen ja osittain nykyisistä uimahalleista luopuminen, jäähalliolosuhteiden sekä Kisapuiston tapahtumaolosuhteiden kehittäminen, talvilajien ympärivuotisen kilpailu- ja harjoitusolosuhteiden lisääminen sekä suur- ja messuhallien kehittämistyö. Kaupungin taloudellisen tilanteen johdosta investointitarpeita on priorisoitava. Suomeksi tämä tarkoittaa siis sitä, että hankkeet on laitettava tärkeysjärjestykseen.

Ylen haastattelema liikuntajohtaja Aleksi Nyström linjasi torstaina, että hänen mielestään ykkösprioriteetti on vesiliikuntakeskuksen rakentaminen. Sen sijaan Nyströmin mielestä uusi monitoimihalli eli uusi jäähalli voi Nyströmin mukaan odottaa vielä 10 vuotta, sillä kaupunki on laittamassa 2 miljoonaa euroa Isku Areenan remonttiin. Mielenkiintoista on kyllä kuulla Pelicansin näkemys tästä, sillä kaikki varmasti muistavat pari viime kevättä, kun finaalilippujen hinnat olivat pilvissä, koska hallin yleisökapasiteetti tuli vastaan. Lahti tarvitsisi noin 6000 henkeä vetävän hallin, jotta pääsylippujen hinnat voitaisiin pitää aisoissa. Ja onhan Isku Areena pieni ja ahdas monessa muussakin mielessä.

Vesiliikuntakeskus on varmasti kaupunkilaisten liikunnan kannalta se mieluisin ykköskohde, varsinkin kun suunnitelmissa on sijoittaa uusi maauimala vesiliikuntakeskuksen yhteyteen. Mutta mitä on tapahtunut Kisapuiston stadionhankkeelle? Sitä ei mainita lainkaan, tosin vuosille 2027-28 on suunnitteilla Kisapuiston jalkapallostadionin ”katsomo-, huolto- ja sosiaalitilojen uudistustyöt”. Pitävätkö nuo uudistustyöt sisällään kokonaan uuden pääkatsomon? Toivottavasti, sillä vaikkei Kisapuistosta oikeaa jalkapallostadionia ehkä saadakaan, olisi tärkeä saada Kisapuistoon edes se uusi moderni pääkatsomo, puhumattakaan siitä, että tekonurmi saataisiin vaihdettua pikaisesti. Lahtelaisen jalkapalloilun olisi jo korkea aika palata kotiinsa Kisapuistoon ja jättää hiihtostadion hiihtäjille ja yleisurheilulle.

Se, että rahaa tullaan varmuudella löytämään hiihtokeskuksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, ei ole yllätys. Siintäväthän uudet MM-kisat jo aivan näköpiirissä. Koskahan muuten hiihtoliitto maksaa velkansa edellisistä kisoista? Vaikutelma siitä, että Lahti on päättäjien mielessä ensisijaisesti hiihtokaupunki, säilyy varsin vahvana. Hiihdon jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulee jääkiekko ja jossain salibandyn ja koripallon vanavedessä tulee maailman seuratuin laji eli jalkapallo. Kymiringiin oli varaa kaataa kaupunkilaisten verorahoja 7 miljoona euroa, mutta Kisapuiston stadioniin ei 10 miljoonaa löydy kirveelläkään?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
ARKISTO