Pääkirjoitus 16.8.2024

Lahti suunnittelee liikuntapaikkojaan

Lahden kaupungin Liikuntapakkasuunnitelma 2025 – 2035 on valmistunut. Suunnitelman tavoitteena on linjata Lahden kaupungin tulevia liikuntapaikkainvestointeja ja rytmittää liikuntapaikkojen peruskorjaushankkeita seuraavien kymmenen vuoden aikana. Mikään kiveenhakattu suunnitelma se ei ole ja varsin todennäköisesti muutoksia siihen saadaan matkan varrella. Kyseessä on siis eräänlainen lähtökohta vuonna 2024.

Suunnitelmakauden isoiksi hankkeiksi on nostettu uuden vesiliikuntakeskuksen rakentaminen ja osittain nykyisistä uimahalleista luopuminen, jäähalliolosuhteiden sekä Kisapuiston tapahtumaolosuhteiden kehittäminen, talvilajien ympärivuotisen kilpailu- ja harjoitusolosuhteiden lisääminen sekä suur- ja messuhallien kehittämistyö. Kaupungin taloudellisen tilanteen johdosta investointitarpeita on priorisoitava. Suomeksi tämä tarkoittaa siis sitä, että hankkeet on laitettava tärkeysjärjestykseen.

Ylen haastattelema liikuntajohtaja Aleksi Nyström linjasi torstaina, että hänen mielestään ykkösprioriteetti on vesiliikuntakeskuksen rakentaminen. Sen sijaan Nyströmin mielestä uusi monitoimihalli eli uusi jäähalli voi Nyströmin mukaan odottaa vielä 10 vuotta, sillä kaupunki on laittamassa 2 miljoonaa euroa Isku Areenan remonttiin. Mielenkiintoista on kyllä kuulla Pelicansin näkemys tästä, sillä kaikki varmasti muistavat pari viime kevättä, kun finaalilippujen hinnat olivat pilvissä, koska hallin yleisökapasiteetti tuli vastaan. Lahti tarvitsisi noin 6000 henkeä vetävän hallin, jotta pääsylippujen hinnat voitaisiin pitää aisoissa. Ja onhan Isku Areena pieni ja ahdas monessa muussakin mielessä.

Vesiliikuntakeskus on varmasti kaupunkilaisten liikunnan kannalta se mieluisin ykköskohde, varsinkin kun suunnitelmissa on sijoittaa uusi maauimala vesiliikuntakeskuksen yhteyteen. Mutta mitä on tapahtunut Kisapuiston stadionhankkeelle? Sitä ei mainita lainkaan, tosin vuosille 2027-28 on suunnitteilla Kisapuiston jalkapallostadionin ”katsomo-, huolto- ja sosiaalitilojen uudistustyöt”. Pitävätkö nuo uudistustyöt sisällään kokonaan uuden pääkatsomon? Toivottavasti, sillä vaikkei Kisapuistosta oikeaa jalkapallostadionia ehkä saadakaan, olisi tärkeä saada Kisapuistoon edes se uusi moderni pääkatsomo, puhumattakaan siitä, että tekonurmi saataisiin vaihdettua pikaisesti. Lahtelaisen jalkapalloilun olisi jo korkea aika palata kotiinsa Kisapuistoon ja jättää hiihtostadion hiihtäjille ja yleisurheilulle.

Se, että rahaa tullaan varmuudella löytämään hiihtokeskuksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, ei ole yllätys. Siintäväthän uudet MM-kisat jo aivan näköpiirissä. Koskahan muuten hiihtoliitto maksaa velkansa edellisistä kisoista? Vaikutelma siitä, että Lahti on päättäjien mielessä ensisijaisesti hiihtokaupunki, säilyy varsin vahvana. Hiihdon jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulee jääkiekko ja jossain salibandyn ja koripallon vanavedessä tulee maailman seuratuin laji eli jalkapallo. Kymiringiin oli varaa kaataa kaupunkilaisten verorahoja 7 miljoona euroa, mutta Kisapuiston stadioniin ei 10 miljoonaa löydy kirveelläkään?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO