Pääkirjoitus 5.4.2024

Miksi Jeppe kiusaa?

Pääsiäisen jälkeinen viikko alkoi maassamme todella ikävissä merkeissä, kun Vantaalla 12-vuotias poika ampui yhden luokkatoverinsa ja haavoitti vakavasti kahta muuta. Erittäin poikkeukselliseksi ampumisen tekee niin ampujan, kuin uhrienkin nuori ikä. Nyt motiiviksi on varmistunut koulukiusaaminen, jota varmasti useimmat meistä osasivatkin epäillä syyksi ampumiselle.

Koulukiusaamisesta on puhuttu jo vuosikymmenet ja sen kitkemiseksi on tehty kymmeniä ellei jopa satoja toimenpiteitä ja aloitteita. On mietitty miksi kiusaaminen kouluissa on tänä päivänä niin yleistä. Silti kouluissa kiusataan päivittäin. Lisäksi kiusaamista esiintyy tietenkin myös vapaa-ajalla ja entistä enemmän kiusaaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Nykyinen somekulttuuri mahdollistaa siis kiusaamisen vuorokauden ympäri ja voi vain kuvitella millaista on kiusatun elämä, jos siitä ei pääse irti missään vaiheessa.

Itse näen kiusaamisongelman paljon laajempana kokonaisuutena kuin pelkästään koulun ongelmana. Mielestäni kiusaaminen lävistää koko yhteiskuntamme päiväkoti-ikäisistä vaariin asti. Ei koulu ole paikka, jossa yhtäkkiä opitaan kiusaamaan, kyllä kaikki lähtee jo kotoa, kun lapset ovat ihan pieniä. Pieni lapsi oppii käyttäytymismallit hyvin pitkälti kotoa. Vaikka kuinka paljon meillä puhuttaisiin lapsille kotona siitä, että muita ei saa kiusata, niin toimimmeko me aikuiset päivittäin hyvänä esimerkkinä lapsillemme? Miettikääpä ihan käsi sydämellä, onko meidän aikuisten toiminta sellaista, josta lapset voisivat oppia hyviä malleja kanssakäymiseen muiden kanssa?

Valitettavasti toisten ihmisten kiusaaminen, nimittely, haukkuminen, aliarvioiminen ja halventaminen on jokapäiväistä toimintaa myös meidän aikuisten maailmassa. On sitten syynä toisen ihmisen eri mielipide, ulkonäkö, sukupuolinen suuntautuminen, ihonväri, pukeutuminen tai mikä tahansa eroavaisuus, niin kovin helposti me aikuisetkin lähdemme kiusaamaan, naureskelemaan toisille ja haukkumaan. Tilanteessa mukana oleva lapsi kyllä imee tällaisen käyttäytymismallin kuin sieni. On siis varsin ristiriitaista, että yritämme kasvattaa lapsistamme ihmisiä, jotka eivät kiusaisi muita, kun samaan aikaan itse käyttäydymme päivittäin aivan päin vastoin kuin opetamme. Sosiaalisesta mediasta en viitsisi edes mainita, koska tuntuu siltä, että siellä saa sanoa ihan mitä tahansa ja mielestäni nimenomaan aikuiset ovat niitä, jotka somessa pahiten toisiaan kiusaavat ja nimittelevät. Somessa maalittaminen on arkipäivää ja se täyttää kyllä täysin kiusaamisen kriteerit. Nykyään on melkein mahdotonta olla somessa eri mieltä ilman, että asia etenee haukkumiseksi ja nimittelyksi.

Eli kyllä meillä kaikilla on kiusaamisen suhteen paljon petrattavaa jo ihan pelkästään omassa käytöksessämme. Näitä asioita on ihan hyvä miettiä seuraavan kerran, kun ihmettelemme, että miksi siellä kouluissa kiusataan. Olisiko syytä katsoa myös peiliin?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
ARKISTO