Pääkirjoitus 22.12.2022

Vuonna 2022

Pitelet kädessäsi vuoden 2022 viimeistä Omalähiötä. Seuraavan kerran Omalähiö tippuu luukustasi tammikuun 13. päivä ja silloin eletäänkin jo vuotta 2023. Perinteisesti olen aina vuoden viimeisessä numerossa niputtanut kuluneen vuoden tapahtumat yhteen, jotta saisin hieman perspektiiviä siitä mitä kaikkea vuosi onkaan sisällään pitänyt. Itsekeskeisesti olen käyttänyt lähdeaineistona vain ja ainoastaan omia pääkirjoituksiani eli kyseessä on vuosi allekirjoittaneen vinkkelistä katsottuna.

Heti alkuvuodesta Suomen kansa kohahti, kun amerikkalainen mediajätti CNN listasi vuoden 2022 upeimmat matkakohteet ympäri maailman ja näiden upeiden matkakohteiden joukosta löytyi pieni, mutta sinnikäs Lahden kaupunki! Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin tammikuussa, mutta niissä äänesti vain vajaat 50% äänioikeutetuista, joka herätti ansaittua keskustelua. Helmikuussa tuskailtiin, kun olympialaiset jouduttiin pitämään hieman koronaepidemian varjossa ja Ranskan presidentti Macron tarjosi Ukrainalle suomettumista keinona selvitä konfliktista Venäjän kanssa. Tähän Putin vastasi hyökkäämällä asein Ukrainaan ja samalla Suomen talviunilla makoillut NATO-optio heräsi henkiin hetkessä. Maaliskuu Suomessa varoiteltiin Venäjän hybridivaikutusyrityksistä ja ensimmäisenä sodan seurauksena uhkasi paperi loppua Suomesta. Sekös meitä täällä toimituksessa huoletti.

Huhtikuussa hoitoala uhkasi lakolla. Paljon heille luvattiin ja paljon kiiteltiin koronan hoidosta, mutta hoitoalan palkkauksessa se ei näkynyt. FC Lahti aloitti kautensa kotiottelulla, mutta peli pelattiin Vaasassa. Voiko nolompaa olla? No, voi olla, nimittäin koko FC Lahden kausi oli farssi. Natoon hakemista kiirehdettiin ja näin paikallisesti kehoitin lahtelaisia tutustumaan lahtelaiseen kulttuuritarjontaan ja osallistumaan paikallisten omakotiyhdistysten toimintaan. Toukokuussa puhutti vanhan Launeen terveysaseman tiloihin muuttanut Tuulensuoja eli päiväkeskus päihteiden käyttäjille. Samalla tuuletettiin Fazerin makeistehtaan valittua asemapaikakseen Lahden ja muutenkin kaupungissa oli aistittavissa positiivista pöhinää. Kesäkuusssa tuo positiivinen pöhinä sai hieman karumman kehyksen, kun KymiRing haettiin konkurssiin ja kukapas muu siellä oli mukana sekoilemassa kuin Lahden kaupunki rahoineen. Liike Nyt harppasi kerralla valtuuston neljänneksi suurimmaksi ryhmäksi, kun neljä valtuutettua loikkasi yllättäen Liike Nytin joukkoihin. Vaaleissa Liike Nyt ei saanut yhtään paikkaa, mutta käy se näköjään näinkin. Kisapuiston hankesuunnitelma hyväksyttiin, mutta kauas on vielä pitkä matka. Kaikki lahtelaiset jalkapallofanit tietävät mitä tarkoitan, sillä vastahan Kisapuiston stadionia on odotettu 70 vuotta toteutuvaksi.

Heinäkuussa lomailtiin, mutta elokuussa ennakoitiin jo tulevia ongelmia sähkön hinnan kanssa ja ihasteltiin Wilma Murron EM-kultaa seiväshypyssä. Sanna Marin pysyi otsikoissa ja tällä kertaa hän ravisteli pääministeri-instituutiota bilekohullaan. Jauhojengi jee!! Syyskuussa hallitus kasaili sähköpakettiaan ja hoitajat uhkailivat lakkojen koskevan myös teho-osastoja. Merkittävää oli tietenkin jokasyksyinen ja perinteinen yleisökato jääkiekkoliigassa. Sen sijaan Nord Stream-putkien räjähtäminen Ruotsin rannikon läheisyydessä muistutti meitä käynnissä olevasta sodasta ja sen mahdollisuudesta laajeta hetkessä.

Lokakuussa huomattiin, että inflaatio on hurjassa nousussa ja eläminen kallistuu kovaa vauhtia. Eläminen on nyt yksinkertaisesti kalliimpaa ja jostain on jokaisen säästettävä. Lahden valtuutetut tekivät opintomatkan Tampereelle. Onko se musta makkara, joka tekee Tampereesta Suomen tämän hetken ykköskaupungin? Marraskuussa muistuttelin teitä siitä, kuinka netissä meitä huijataan algoritmien avulla ja siitä kuinka tämän päivän isä-ihmisillä on monta roolia ja kauhean paljon ulkoa ja sisältä kumpuavaa painetta onnistua isänä. Gettomasa pamahti kuuluisaksi koko maassa, ei niinkään mahtavien rap-esityksiensä ansiosta, vaan idiottimaisen haastattelunsa ansiosta. Joulukuussa juhlittiin itsenäisyyttä tässä lottovoittajien maassa ja pähkäiltiin keinoja, joilla saataisiin sähkönhintaan edes jotain tolkkua.

Yhteenvetona vuodesta voisi sanoa, että yksi asia pysyi otsikoissa läpi vuoden: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kaikki siitä johtuvat ongelmat länsimaiden talouteen. Koronasta päästiin vihdoinkin voiton puolelle, mutta vastaavasti seuraava epidemia eli venäläinen sotahulluus Putinin tapaan jatkoi näitä hulluja vuosia. No, tästäkin kaikesta selvitään, näin vilpittömästi uskon.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille säädyille!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO