”Kuntauudistus tarvitaan, jotta kunnat kykenevät selviytymään tämän vuosikymmenen lopun ja koko ensi vuosikymmenen kovista muutoshaasteista, kuten voimakkaasta ikääntymisestä, kuntatalouden kestävyyden asettamista paineista sekä siitä, että taakkaa ei jätetä tulevien sukupolvien hoidettavaksi.” Näin tulevaa kuntauudistusta ”mainostetaan” valtioneuvoston nettisivuilla.

Tähän liittyen pääministeri Katainen pyysi tällä viikolla meitä suomalaisia tarkkailemaan kuntien huoltosuhdetta. Väestörakenteen muutosta kuvaava huoltosuhdehan tarkoittaa lyhyesti kerrottuna työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summaa jaettuna työllisten määrällä. Niinpä minä kuuliaisena kansalaisena tein työtä käskettyä ja klikkasin itseni valtioneuvoston sivuille tutkimaan lukuja.

Tässä muutamia kylmiä faktoja: Suomen väestörakenne näyttää ennusteiden mukaan muuttuvan rajusti lähivuosikymmenten aikana, koska väestö ikääntyy. Tämä lienee jo selvä asia meille kaikille. Keskimäärin koko Suomen huoltosuhdeluvuksi vuonna 2040 ennustetaan runsasta 70, joka suomeksi tarkoittaa sitä, että sadasta ihmisestä 30 on työtätekeviä ja loput 70 henkeä ovat lapsia tai vanhuksia eli huollettavia henkilöitä. Ei hyvältä näytä, vai mitä?

Lahden huoltosuhdeluku vuonna 2010 oli 50,3. Vuonna 2030 se tulee olemaan jo 73,5 ja Lahti on nimenomaan niitä kuntia, joissa muutos ei tule olemaan lähellekään niin raju kuin pienemmissä kunnissa. Esimerkiksi Padasjoen tulevaisuus ei ruusuiselta näytä, sillä tämän päivän huoltosuhde on 72,1 ja vuonna 2030 se on jo 124,4!

Tämä on trendi kaikissa pienimmissä kunnissa, joten jonkinlainen kuntauudistus todella näyttää olevan tarpeen. Kunnilta loppuvat näillä huoltosuhde-ennustuksilla verotulot ja kun valtiokin on lopettamassa kuntatukiaan, on kuntien otettava lusikka kauniiseen käteensä ja alettava pikaisesti neuvottelemaan itselleen kumppaneita lähikunnista.

Saas nähdä minkälainen suurkunta Päijät-Hämeeseen saadaan ja kuinka nopeasti?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi