Pääkirjoitus 8.12.2017

Yhteinen hiili

Keskiviikkona juhlittiin komeasti itsenäisyyspäivää ympäri maata jo sadannen kerran. Juhlavuotta on juhlittu jo pitkin vuotta erilaisissa tapahtumissa ja monenlaista tuotettakin on ehditty myymään Suomi 100 -etiketin kera. On ollut monenlaisia elintarvikkeita, makeisia, kodintekstiilejä, astioita, lasiesineitä, koruja, vaatteita, kosmetiikkaa, lahjatavaroita, kodintuotteita ja piensisustusesineitä. Jopa niin paljon, että pikku hiljaa alkoi jo korvista tulemaan ulos koko satavuotishehkutus. Kaikkein kummallisin Suomi 100-tuote taitaa kuitenkin olla Suomi 100-ruumisarkku! Kyllä luit oikein, ruumisarkku. Kyllä siellä sitten kelpaa kuolleena köllötellä Suomi 100-arkussa.
No, kyllähän maamme satavuotinen vaellus itsenäisenä valtiona on ollut pienoinen ihme ja kaiken juhlimisen arvoinen. Pieni kansa on kylmässä Pohjolassa saanut paljon aikaan sadasssa vuodessa ja siitä on syytä olla ylpeä.

Juhlat on aina kivoja, mutta toisaalta on ihan OK, että suurin huuma on nyt ohi ja päästään keskittymään siihen, miten tätä maata viedään eteenpäin tulevaisuudessa. Historiamme kyllä jo tunnemme hyvin, mutta tulevaisuus on avoin monille eri mahdollisuuksille. Hallituksella ainakin on jo ihan lähitulevaisuudessa muutama aika iso kivi käännettävä liittyen varsinkin soteen. Olisi kyllä syytä saada sekin pikkuhiljaa ihan maaliin asti, jotta sadan vuoden päästä voidaan ihmetellä, että mikähän se siinäkin kesti niin monta vuotta, ennen kuin se saatiin toimimaan hyvin.

Miltä näyttää Suomen seuraavat sata vuotta? Sitä tuskin pystyy kukaan täällä kertomaan, sillä muutosvauhti kaikilla elämän aloilla on niin hurja, että ennustaminen vaikkapa vain 20 vuoden päähän tuntuu jo likipitäen mahdottomalta. Esimerkiksi tietotekniikka yksinkertaisesti vain kehittyy niin hurjaa tahtia, että tuskin pystymme tänä päivänä edes uneksimaan niistä asioista, joita käytössämme on vaikkapa vuonna 2050. Mietipä vaikka sitä, mitä laitteita oli olemassa vuonna 1917 ja mitä on nyt saatavilla. Puhumattakaan siitä, että sellainen pikkuseikka kuin ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan suuria muutoksia koko maapallolla ellei sitä jollain ihmeellä saada pysäytettyä.

Niinpä jätänkin Suomen ja koko maapallon tulevaisuuden miettimisen kokonaan science fiction- kirjailijoille ja keskityn tekemään parhaani mukaan oman pienen osani tässä suuressa muurahaiskeossa, jota myös yhteiskunnaksi kutsutaan. Vaikka elämmekin maailman parhaassa maassa, on meillä vielä joitain osa-alueita, joissa voimme parantaa. Täällä ei yksin saa kukaan mitään aikaan, mutta yhdessä me voimme rakentaa entistä paremman tulevaisuuden meille suomalaisille. Ihan jokaiselle. Siitä vaan puhaltelemaan siihen kuuluisaan yhteiseen hiileen, niin hyvä tulee!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Juha Tapiola ja Sirkka-Liisa Papinaho: Suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin lähialueellaan tulotasosta riippumatta
Jyrki Joensuu ja Terho Anttolainen: Sosiaali- ja terveysalan osaamista on pakko saada aluevaltuustoon
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022!
Turvakodin sosiaalityöntekijä Pia Hiekkaranta: Kukaan ei saa jäädä keskelle kriisiä yksin
Kansanedustaja Mika Kari: Lahdessa ja maakunnissa on oltava samanlaiset kriteerit päästä omaishoidon tuen ja resurssien pariin
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
ARKISTO