Pääkirjoitus 8.12.2017

Yhteinen hiili

Keskiviikkona juhlittiin komeasti itsenäisyyspäivää ympäri maata jo sadannen kerran. Juhlavuotta on juhlittu jo pitkin vuotta erilaisissa tapahtumissa ja monenlaista tuotettakin on ehditty myymään Suomi 100 -etiketin kera. On ollut monenlaisia elintarvikkeita, makeisia, kodintekstiilejä, astioita, lasiesineitä, koruja, vaatteita, kosmetiikkaa, lahjatavaroita, kodintuotteita ja piensisustusesineitä. Jopa niin paljon, että pikku hiljaa alkoi jo korvista tulemaan ulos koko satavuotishehkutus. Kaikkein kummallisin Suomi 100-tuote taitaa kuitenkin olla Suomi 100-ruumisarkku! Kyllä luit oikein, ruumisarkku. Kyllä siellä sitten kelpaa kuolleena köllötellä Suomi 100-arkussa.
No, kyllähän maamme satavuotinen vaellus itsenäisenä valtiona on ollut pienoinen ihme ja kaiken juhlimisen arvoinen. Pieni kansa on kylmässä Pohjolassa saanut paljon aikaan sadasssa vuodessa ja siitä on syytä olla ylpeä.

Juhlat on aina kivoja, mutta toisaalta on ihan OK, että suurin huuma on nyt ohi ja päästään keskittymään siihen, miten tätä maata viedään eteenpäin tulevaisuudessa. Historiamme kyllä jo tunnemme hyvin, mutta tulevaisuus on avoin monille eri mahdollisuuksille. Hallituksella ainakin on jo ihan lähitulevaisuudessa muutama aika iso kivi käännettävä liittyen varsinkin soteen. Olisi kyllä syytä saada sekin pikkuhiljaa ihan maaliin asti, jotta sadan vuoden päästä voidaan ihmetellä, että mikähän se siinäkin kesti niin monta vuotta, ennen kuin se saatiin toimimaan hyvin.

Miltä näyttää Suomen seuraavat sata vuotta? Sitä tuskin pystyy kukaan täällä kertomaan, sillä muutosvauhti kaikilla elämän aloilla on niin hurja, että ennustaminen vaikkapa vain 20 vuoden päähän tuntuu jo likipitäen mahdottomalta. Esimerkiksi tietotekniikka yksinkertaisesti vain kehittyy niin hurjaa tahtia, että tuskin pystymme tänä päivänä edes uneksimaan niistä asioista, joita käytössämme on vaikkapa vuonna 2050. Mietipä vaikka sitä, mitä laitteita oli olemassa vuonna 1917 ja mitä on nyt saatavilla. Puhumattakaan siitä, että sellainen pikkuseikka kuin ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan suuria muutoksia koko maapallolla ellei sitä jollain ihmeellä saada pysäytettyä.

Niinpä jätänkin Suomen ja koko maapallon tulevaisuuden miettimisen kokonaan science fiction- kirjailijoille ja keskityn tekemään parhaani mukaan oman pienen osani tässä suuressa muurahaiskeossa, jota myös yhteiskunnaksi kutsutaan. Vaikka elämmekin maailman parhaassa maassa, on meillä vielä joitain osa-alueita, joissa voimme parantaa. Täällä ei yksin saa kukaan mitään aikaan, mutta yhdessä me voimme rakentaa entistä paremman tulevaisuuden meille suomalaisille. Ihan jokaiselle. Siitä vaan puhaltelemaan siihen kuuluisaan yhteiseen hiileen, niin hyvä tulee!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO