Pääkirjoitus 8.12.2017

Yhteinen hiili

Keskiviikkona juhlittiin komeasti itsenäisyyspäivää ympäri maata jo sadannen kerran. Juhlavuotta on juhlittu jo pitkin vuotta erilaisissa tapahtumissa ja monenlaista tuotettakin on ehditty myymään Suomi 100 -etiketin kera. On ollut monenlaisia elintarvikkeita, makeisia, kodintekstiilejä, astioita, lasiesineitä, koruja, vaatteita, kosmetiikkaa, lahjatavaroita, kodintuotteita ja piensisustusesineitä. Jopa niin paljon, että pikku hiljaa alkoi jo korvista tulemaan ulos koko satavuotishehkutus. Kaikkein kummallisin Suomi 100-tuote taitaa kuitenkin olla Suomi 100-ruumisarkku! Kyllä luit oikein, ruumisarkku. Kyllä siellä sitten kelpaa kuolleena köllötellä Suomi 100-arkussa.
No, kyllähän maamme satavuotinen vaellus itsenäisenä valtiona on ollut pienoinen ihme ja kaiken juhlimisen arvoinen. Pieni kansa on kylmässä Pohjolassa saanut paljon aikaan sadasssa vuodessa ja siitä on syytä olla ylpeä.

Juhlat on aina kivoja, mutta toisaalta on ihan OK, että suurin huuma on nyt ohi ja päästään keskittymään siihen, miten tätä maata viedään eteenpäin tulevaisuudessa. Historiamme kyllä jo tunnemme hyvin, mutta tulevaisuus on avoin monille eri mahdollisuuksille. Hallituksella ainakin on jo ihan lähitulevaisuudessa muutama aika iso kivi käännettävä liittyen varsinkin soteen. Olisi kyllä syytä saada sekin pikkuhiljaa ihan maaliin asti, jotta sadan vuoden päästä voidaan ihmetellä, että mikähän se siinäkin kesti niin monta vuotta, ennen kuin se saatiin toimimaan hyvin.

Miltä näyttää Suomen seuraavat sata vuotta? Sitä tuskin pystyy kukaan täällä kertomaan, sillä muutosvauhti kaikilla elämän aloilla on niin hurja, että ennustaminen vaikkapa vain 20 vuoden päähän tuntuu jo likipitäen mahdottomalta. Esimerkiksi tietotekniikka yksinkertaisesti vain kehittyy niin hurjaa tahtia, että tuskin pystymme tänä päivänä edes uneksimaan niistä asioista, joita käytössämme on vaikkapa vuonna 2050. Mietipä vaikka sitä, mitä laitteita oli olemassa vuonna 1917 ja mitä on nyt saatavilla. Puhumattakaan siitä, että sellainen pikkuseikka kuin ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan suuria muutoksia koko maapallolla ellei sitä jollain ihmeellä saada pysäytettyä.

Niinpä jätänkin Suomen ja koko maapallon tulevaisuuden miettimisen kokonaan science fiction- kirjailijoille ja keskityn tekemään parhaani mukaan oman pienen osani tässä suuressa muurahaiskeossa, jota myös yhteiskunnaksi kutsutaan. Vaikka elämmekin maailman parhaassa maassa, on meillä vielä joitain osa-alueita, joissa voimme parantaa. Täällä ei yksin saa kukaan mitään aikaan, mutta yhdessä me voimme rakentaa entistä paremman tulevaisuuden meille suomalaisille. Ihan jokaiselle. Siitä vaan puhaltelemaan siihen kuuluisaan yhteiseen hiileen, niin hyvä tulee!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO