Suomalainen on kummallinen eläin. Kaupassa vertaillaan sentin tarkkuudella tarjouksia, valitetaan ruoan hinnasta ja kauhistellaan inflaatiota. Sitten kotiin kannettu ruoka unohtuu jääkaapin perälle ja päätyy muutaman päivän päästä roskikseen. Roskiin vaan. Kyllä sitä ruokaa riittää.
Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa. Aihe on tarpeellinen, sillä suomalaisessa ruokaketjussa päätyy edelleen hukkaan järkyttävä määrä ruokaa. Luken (Luonnonvarakeskus) mukaan Suomessa syntyy vuosittain lähes 400 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä eli alun perin syömäkelpoista ruokaa.
Eikä syyllistä tarvitse tällä kertaa etsiä ensisijaisesti kaupan tiskin takaa tai ravintolan keittiöstä. Suurin hävikki syntyy kodeissa. Kotitaloudet tuottavat noin 155 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Ravitsemispalveluissa määrä on noin 64 miljoonaa kiloa ja kaupoissa noin 57 miljoonaa kiloa.Toisin sanoen: me suomalaiset heitämme itse ruokaa roskiin enemmän kuin kaupat tai ravintolat.
Ja tämä tulee kalliiksi. Kotitalouksien ruokahävikin rahallinen arvo on arviolta noin 590 miljoonaa euroa vuodessa. Sata euroa jokaista suomalaista kohti. Roskiin. Siinä on jo melko kallis tapa kasvattaa biojäteastiaa.
Toki kaupoilla, ravintoloilla, kouluilla ja päiväkodeilla on oma vastuunsa. Ravitsemispalveluissa suuri osa hävikistä syntyy ruoasta, joka valmistetaan mutta ei koskaan päädy lautaselle. Kouluruokaa siis valmistetaan lapsille – ja osa päätyy roskiin ennen kuin yksikään lapsi ehtii syödä sitä.
Silti suurin taistelu käydään kotona. Jääkaapissa. Liian usein ostetaan enemmän kuin tarvitaan, tehdään ruokaa liikaa ja kuvitellaan, että parasta ennen tarkoittaa samaa kuin pilalla. Ei tarkoita. Ruokaa myös yksinkertaisesti unohtuu. Ja joskus laiskuus voittaa: tähteiden lämmittäminen ei houkuttele, kun puhelimesta saa tilattua jotain muuta.
Ruokahävikin vähentäminen ei vaadi sankaruutta. Se vaatii vähän suunnittelua ja tervettä järkeä. Katso jääkaappiin ennen kauppaan lähtöä. Osta tarpeeseen. Syö tähteet. Pakasta ajoissa. Haista ja maista ennen kuin heität pois.
Ruokahävikki ei ole vain hukattua rahaa. Ruoan valmistamiseen on tarvittu viljelyä, vettä, energiaa, kuljetuksia, työtä ja aikaa. Kun valmis ruoka päätyy roskikseen, kaikki se menee mukana.
Suomi tavoittelee ruokahävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta ennen seuraavaa ohjelmaa, strategiaa ja työryhmää voisimme tehdä jotakin paljon yksinkertaisempaa.
Syödä sen ruoan, jonka olemme jo ostaneet. Se on halvin hävikkiviikon kampanja – eikä maksa veronmaksajalle senttiäkään.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi