Eilen THL ja sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat, että Suomessa ollaan nyt koronaepidemian kiihtymisvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tartuntojen jäljitettävyys on huonontunut merkittävästi ja positiivisten näytteiden osuus kasvanut viime aikoina kovaa vauhtia. Valitettavasti tämä oli odotettavissa. Suurin osa tartunnoista tapahtuu koti- ja perhepiirissä. Kodin ulkopuolella tartuntoja tapahtuu siellä missä on paljon ihmisiä koolla ja turvavälejä ei noudateta tai voida noudattaa. Monen eri maan kokemuksen perusteella myös myöhäiset tunnit ravintolassa ovat usein tilanteita joissa tartuntoja on tapahtunut paljon ja suurelle joukolle lyhyen ajan kuluessa.

Tämän vuoksi nyt suositellaan maskien käyttö koko maassa ja ravintoloille on annettu uudet aukiolorajoitukset. Maskisuositus koskee koko Suomea ja niitä suositellaan käytettäväksi toisen asteen oppilaitoksissa korkeakouluissa, sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, jossa lähikontakteja ei voida välttää. Ymmärrettävästi varsinkin ravintoloiden rajoitukset ovat aiheuttaneet ravintoloiden vastalauseiden myrskyn. Varsinkin ne ravintolat, jotka toimivat alueilla, joilla ei tartuntoja ole ollut moneen viikkoon, katsovat kärsivänsä nyt näistä uusista rajoituksista ihan turhaan. Sinänsä varsin ymmärrettävää, joten olisiko rajoituksia voinut jollain tavalla kohdistaa pelkästään ongelma-alueille?

Yhä useammin keskusteluissa kyseenalaistetaan koronan vaarallisuus, ainakin silloin, kun uusia rajoituksia tehdään. Totta on se, että sairaalahoidon ja tehohoidon tarve on edelleen pieni. Onneksi näin. Asiantuntijoiden mielestä suurin syy tähän on se, että nyt korona leviää pitkälti nuorten keskuudessa, joiden riski joutua sairaalahoitoon on huomattavan pieni. Jos epidemia lähtee leviämään vanhempiin ihmisiin, sairaalahoidon tarve lähtee nopeaan nousuun ja myös kuolemia alkaa tulla enemmän uskotaan THL:ssa.

Rajoituksilla on tarkoituksensa. Mikäli viime keväänä ei olisi otettu käyttöön kovia rajoituksia, tilanne voisi olla nyt paljon huonompi. Eli vaikka jotkut jatkuvalla syötöllä haukkuvat sitä kuinka huonosti ja väärin Suomessa on epidemia hoidettu, toteaisin ihan vain faktoihin nojaten, että esimerkiksi Ruotsi hoiti epidemian eri tavalla. Tuloksena kuolleita väkilukuun suhteutettuna noin 8-kertainen määrä Suomea enemmän. Olisiko se ollut myös meille oikea malli?

Vaakakupissa ovat tällä hetkellä vastakkain hyvin vahvasti terveys ja talous. Ei käy kateeksi hallitusta, joka yrittää tasapainoitella näiden kahden välillä. Ihmisten terveys on tärkeää, mutta niin on maan talouskin. Jos talous ei pyörii, ei pyöri hyvinvointivaltiokaan. Painetta lyödään monesta suunnasta. Yrittäjät ovat kauhuissaan toimeentulonsa puolesta, ihmiset kauhuissaan terveytensä puolesta. Ja kun hallitus ottaa lisää velkaa auttaakseen yrittäjiä, huutaa oppositio kuorossa hallituksen olevan vastuuton lainanottaja. Toisaalta taas joka toinen päivä oppositiostakin vaaditaan lisää tukea yrittäjille.

Ei ihme, että itse kukin alkaa kokemaan pieniä tai aika isojakin ahdistuksen tunteita korviensa välissä näinä päivinä.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi