Pääkirjoitus 9.12.2022

Vesi Lahden vientituotteeksi?

Yksi isoimmista asioista, joista Lahti tunnetaan laajalti, jää usein meiltä lahtelaisilta huomaamatta, sillä niin itsestään selvä asia se meille on. Tämä asia on lahtelainen vesi. Lahtelainen vesi on jo vuosikymmenet ollut maamme ehdotonta ykkösluokkaa ja tämän voi jokainen huomata juodessaan vettä muualla Suomessa. Ero on huima lahtelaisen veden eduksi. Lahtelaisen puhtaan ja hyvänmakuisen veden takana ovat Salpauselän suuret soraharjut, jotka varsin tehokkaasti suodattavat ja puhdistavat sade- ja sulamisvedet. Väitetään jopa, että vesi olisi sellaisenaan jo juotavaa, ennen kuin ne desinfioidaan kemiallisesti. Launeen lähde oli maankuulu jo 70-luvulla puhtaasta vedestään.

Ensimmäisenä lahtelaisen veden erinomaisen laadun toi näkyvästi esiin lahtelainen Mallasjuoma. 1950-luvulta alkaen Mallasjuomasta tuli lahtelaisuuden vertauskuva mainonnassa. Tutuiksi koko maassa tulivat sanonnat: ”Ei oo Lahden voittanutta!” ja ”Moi lahtelaista!” Jo silloin yleisesti tiedettiin, että salaisuus hyvän makuisten virvoitusjuomien ja olueiden takana on Lahden erinomainen veden laatu.

Lahden loistavan laatuista vettä kehui mm. Viking Malt joka muutama vuosi sitten päätti investoida Lahteen 90 miljoonaa euroa Kujalaan nousevaan uuteen mallastamoon. Yhtiön mukaan yksi tärkeimmistä seikoista siihen miksi yhtiö jäi Lahteen, on se tosiasia että raaka-aineet (vesi ja lähitilojen viljat) ovat Suomessa ja varsinkin Lahden alueella ylivertaisia. No, on näissä vesiasioissa otettu takapakkiakin. Jo pari vuotta sitten Lahden Hennalaan valmistui vedenpullottamo, jossa H204U Finlandin piti aloittaa pohjaveden pullottaminen ja myynti Aasiaan. Yhtään pulloa ei ole pullotettu, koska firma haettiin konkurssiin ja koko ajan tilanne on ollut varsin sekava ja pullottamon yhteydessä on puhuttu jopa rahanpesusta. Tämä ei poista sitä tosiseikkaa, että Lahdella olisi kyllä myytäväksi asti puhdasta vettä. Pitäisi vain löytää oikeat ja uskottavat yhteistyökumppanit ja väylät toiminnalle, jossa toiminnan voitto jäisi Lahteen.

Meille lahtelaisille hyvä, puhdas vesi on itsestäänselvyys, mutta maailmalla on siitä päivittäin huutava pula. Itse asiassa makean veden määrä on vain kolme prosenttia kaikesta maailman vedestä. Ja meillä sitä Suomessa ja Lahdessa riittää. Makea vesi on muuttunut ja muuttumassa entistä enemmän globaaliksi tuotteeksi ja hyödykkeeksi, jota myydään ja ostetaan kuin raaka-aineita, mineraaleja, puuta, öljyä ja kaasua. Teoriassa tämä tarkoittaa sitä, että istumme Lahdessa melkoisen kultakaivoksen päällä. Eri asia sitten on se, miten pystymme käytännössä hyödyntämään vesivarantoamme taloudellisesti ja mahdollisimman viisaasti. Kysyjiä ja ostajia varmasti tulevaisuudessa riittää.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO