Tällä viikolla olemme saaneet seurata melkoista jännitysnäytelmää, kun USA:ssa on käyty presidentinvaaleja. Maan vaalijärjestelmä on sanalla sanoen varsin sekava ja korona on tuonut siihen vielä oman mausteensa, sillä todella useat ovat antaneet äänensä postitse. Tämä on taas mahdollistanut kaikenlaiset epäilyt väärinkäytöksistä ja salaliitoista, joista varsinkin presidentti Trump suorastaan elää. Monet osavaltiot, joissa Trump on näyttänyt vievän voiton, ovatkin viime metreillä kääntymässä Bidenille juuri näiden postitse tulleiden äänien avulla. Demokraatit kun tiedetään hanakammiksi käyttämään tätä postiäänimahdollisuutta. Juuri tällä hetkellä kun torstai-päivänä tätä kirjoitan, on vaali kääntymässä pienellä marginaalilla Bidenille, mutta vielä ei hänenkään voittonsa ole kirkossa kuulutettu. Vaikka Biden tarvittavat 270 valitsijamiestä kasaan saisikin, voi edessä olla vielä pitkä tie erilaisia oikeudenkäyntejä ja äänten uudelleenlaskemisia, ennen kuin uusi presidentti vannoo valansa.
Mielipidetiedustelujen mukaan vaalin piti mennä aika selkeästi Bidenille, mutta Trump on yllättänyt jälleen. Meillä Suomessa monet ihmettelevät sitä, kuinka on mahdollista, että vaikka Trump twitter-viesteissään ja puheissaan solvaa huoletta ihmisiä, kertoo suoranaisia valheita ja poukkoilee politiikassaan käsittämättömästi, niin silti puolet amerikkalaisista olisi valmis pitämään hänet presidenttinä vielä toiset neljä vuotta. Tässä kohtaa on syytä muistaa, että USA:ssa ihmisten on pakko ajatella elämäänsä pitkälti pelkästään talouden kautta. Jotta maassa pärjää ja pääsee eteenpäin, on pakko olla työtä, jotta voi hankkia itselleen ja perheelleen mm. sairasvakuutukset ja maksaa lasten koulutuksen. Trumpin aikana työtä on ollut, tosin tänä vuonna koronan vaikutus työllisyyteen on ollut musertava myös USA:ssa. Tavallisen amerikkalaisen elämää ei loppujen lopuksi tunnu heilauttavan suuntaan tai toiseen sellaiset ”pikkuasiat” kuin korona tai ilmastonmuutos. Kunhan on työtä. Hieman sama asia on huomattu itäisessä naapurissamme, jossa mm. maan ihmisoikeudet jäävät sen jalkoihin, että Putinin aikakaudella kaupoissa on ollut ruokaa ja ihmisillä työtä. Mitäs niistä ihmisoikeuksista, kunhan on leipää. Sinänsä hyvin ymmärrettävää, sillä meille jokaiselle nuo elämän perustarpeet ovat varmasti etusijalla ja silloin jos ne ovat uhattuna, ei varmasti kiinnostaa ns. maailmanparantaminenkaan niin kovin paljon.
Nämä presidentinvaalit eivät tule USA:n kahtiajakoa korjaamaan, voitti kumpi ehdokas tahansa. Erot ovat niin syvällä maan kulttuurissa, että tarvittaisiin melkoinen ihmemies kansaa yhdistämään. Monesti eripuraista kansakuntaa yhdistää joku iso yhteinen uhka. Suomessa se oli aikanaan toinen maailmansota. Korona vaikuttaa olevan amerikkalaisten mielissä ihan liian pieni uhka, jotta se kansan yhdistäisi. Pikemminkin näyttää siltä, että koronakin saa kansan jakautumaan USA:ssa kahteen eri leiriin.
Trump jakaa vahvasti mielipiteet ja siinä missä jotkut ovat nostaneet hänet liki Messiaan asemaan, ovat toiset lähettämässä miestä mielisairaalaan. Vaikka Trump on ennen kaikkea amerikkalaisten presidentti, ei hänen vaikutustaan poliittisen ilmapiirin muuttumiseen ympäri maailmaa voi kiistää. Trumpin tapa toimia politiikassa on kasvattanut useita pikku-trumpeja pitkin maailmaa, jotka toimivat esikuvansa mukaisesti. Myös meillä Suomessa. On huomattu, ettei poliitikon tarvitse enää nojautua faktatietoon, sillä omat totuudet voi keksiä sen mukaan mikä mihinkin tilanteeseen paremmin sopii ja silti olla suosittu ja päästä valtaan. Eipä ihme, että kaikenlaiset salaliittoteoriat elävät nyt uutta kultakauttaan, kun faktat ovat sivuun työnnettäviä ikäviä asioita, jotka lähinnä vain hidastavat omaa poliittista uraa.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi