Pääkirjoitus 21.2.2020

Lahti, Helsingin nukkumalähiö?

Tällä hetkellä Lahdessa satsataan paljon rakentamiseen ja suurimman osan uudesta rakentamisesta tuntuvat saavan keskustan alue sekä Etelä-Lahti. Keskustaan on valmistunut, rakentumassa tai suunnitelmissa vielä paljon lisää uudisrakentamista, joista merkittävin lienee Ranta-Kartanon alue.

Myös Etelä-Lahti tulee saamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana suuren määrän uusia asuntoja. Isoin ja pitkäaikaisin projekti on varmasti Hennalan muuntautuminen varuskunta-alueesta asuinalueeksi. Iso alue on myös radanvarressa, Mytäjäisten risteyksessä sijaitseva Starkin alue, johon on jo alettu rakentamaan. Kaiken kaikkiaan alueelle on nousemassa peräti 23 uutta kerrostaloa. Muutenkin radanvarteen on suunnitteilla paljon uutta rakentamista, nyt kun kehätie rakentuu Launeelle ja vanha VT12 muuttuu kaupungin kaduksi. Kerrostalojen lisäksi Etelä-Lahti saa osansa myös uusista omakotitalotonteista Ämmälän, Nikkilän ja Renkomäen suunnassa, joten voidaan olettaa, että kymmenen vuoden päästä Etelä-Lahdessa asuu jopa noin 10 000 asukasta enemmän kuin tänä päivänä. Tämä hurja uusien asuntojen rakentamistahti aiheuttaa myös ongelmia, sillä sitä mukaa, kun uutta rakennetaan, jäävät vanhat asunnot myymättä. Tai ainakin niiden arvo putoaa kovaa vauhtia. Tämä ei ole ainoastaan Lahden ongelma, sillä tähän ilmiöön on törmätty joka puolella Suomea. Ja mitä kauempana ollaan Helsingistä, sitä nopeammin asuntojen hinnat tippuvat.

On kuitenkin pääsääntöisesti hyvä että positiivista pöhinää Lahdessa riittää. Itseäni tässä yhtälössä mietityttää se, mistä nämä uudet tuhannet, jopa kymmenet tuhannet asukkaat Lahteen saadaan. Fakta on se, että Lahti ei tällä hetkellä ole se kaikkein houkuttelevin vaihtoehto nuorelle, työtä ja uraa etsivälle ihmiselle. Helsingin metropolialue vetää suurimman osan muuttoliikenteestä ja muille jäävät vain rippeet. Tosin tämä aiheuttaa sen, että asuntojen ja yleensäkin elämisen hinta on Helsingin alueella huimasti korkeampi kuin muualla Suomessa.

Tähän Lahti oman tulevaisuusstrategiansa nähtävästi sitten nojaakin. Lahdelle parasta mainosta on, ikävä kyllä se, että Helsinki on sopivan lähellä. Vain 45 minuuttia junalla tai tunti autolla. ”Muuta meille, meiltä pääset nopeasti Helsinkiin” voisi sopia Lahden uudeksi mainoslauseeksi. Seuraavaksi pitää Lahdessa olla tarkkana, että suora junayhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle Lahdesta toteutuu osana Suomi-rataa, eikä Itärata-suunnitelma toteudu sellaisena, että Lahti ohitettaisiin tyystin.

Aina ei ole ollut näin, sillä vuosina 1945-1975 vietettiin Lahdessa varsinaista superkasvukautta, kun asukaslukumme kasvoi 30 vuodessa liki 70 000 uudella asukkaalla. Silloin uudella ja dynaamisellä kaupungilla oli tarjota sitä kaikkein tärkeintä: Työtä. Oli Asko, Isku, Sotka, Upo, Raute, Luhta ja Mallasjuoma jne. Lahti oli jännittävä ja uusi, viriili keskus, Suomen Chicago. Sen jälkeen onkin ollut huomattavasti hiljaisempaa, kun vuoden 1975 jälkeen Lahden väkiluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla, jos ei lasketa mukaan Nastolan liittämisen tuomaa lisäystä asukasmäärään.

Lahti elää nyt omaa etsikkoaikaansa. Merkkejä paremmasta ja viriilimmästä kaupungista on kuitenkin olemassa. Kaupunki ottaa ensiaskeleitaan yliopistokaupunkina ja vahva ympäristökaupungin leima saattaa tuoda esiin paljon uusia mahdollisuuksia kestävän kulutuksen puolella. Ykköskysymys on kuitenkin se, tyydytäänkö Lahdessa sittenkin olemaan vain Helsingin nukkumalähiö?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
ARKISTO