Lahden kaupunginvaltuusto kävi seminaarimatkalla Tampereella. Kyseessä oli lähinnä opintomatka, sillä Tampere on tällä hetkellä se Suomen elinvoimaisin ja vetovoimaisin kaupunki. Lahden päättäjiä tietenkin kiinnostaa se, miten ihmeessä Tampere on onnistunut nostamaan kaupungin vetovoiman tappiin, mutta sama ei tunnu oikein luonnistuvan Lahdelta. Tampereelle on valmistunut viime vuosien aikana todella isoja ja mittavia hankkeita, joista mainittakoon vaikkapa kansiareena, rantatunneli, raitiovaunut ja monet uudet asuinalueet. Seuraavaksi valmisteilla on upouusi Tammelan jalkapallostadion. Tamperelaisten mielestä kyseessä on vuosien pitkäjänteisen kaupunkikehittämisen tulos. Lahdessa mennään usein sen asian taakse, ettei täällä saa mitään uudistuksia aikaan, kun valtuustossa on liikaa jarrumiehiä- tai naisia. On turha luulla, etteikö Tampereellakin olisi kaikista näistä isoista rakennusprojekteista väännetty tiukasti valtuustosalissa. Tuskinpa mikään näistä Tampereenkaan hankkeista on mennyt maaliin yksimielisesti? Erona on ollut ehkä se, että hankkeisiin on Tampereella uskallettu sitoutua yli puoluerajojen pitkäjänteisesti niin, ettei seuraava valtuusto ole heti äänestänyt hanketta nurin.

Lahdessa puhutaan useasti, että täällä vain riidellään ja vängätään vastaan, eikä osata kehittää asioita pitkäjänteisesti. Änkyröidään, taisi ex-kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanenkin joskus aikoinaan todeta mm. kehätien vastustuksesta, kun asiat eivät edenneet niin kuin Strömsössä. Totta, kyllä Lahdessa änkyröitykin on, jopa useampaankin otteeseen, mutta mielestäni kaikki mielipiteet, myös ne vastustavat, kuuluvat demokraattiseen päätöksentekoon. Se, että jotain ajatusta vastustetaan, ei varmasti estä kyseisen asian läpimenoa, jos idea on tarpeeksi hyvä ja kannatettava. Ja se pitää hyväksyä, että vastustajia löytyy aina sekä niitä, jotka haluavat vastustamisella kerätä pelkästään poliittisia pisteitä.

Otetaanpa esimerkiksi lahtelaisesta pitkäjänteisyydestä taas pöydälle nostettu Liisu eli keskustan liikennesuunnitelma, joka perustuu siihen, että kaupungin läpiajoliikenne ohjattaisiin jatkossa ns. kehäkaduille. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Vesijärvenkatu kavennettaisiin ja samalla Saimaankatu ja Mannerheiminkatu pitäisi yhdistää kalliilla tunnelilla tai erityisellä kansiratkaisulla. Käsittääkseni suunnitelma aiotaan taas tuoda päätettäväksi sellaisenaan. Tämä on mielestäni juuri sitä jääräpäistä lahtelaista päätöksentekoa, josta tulisi päästä eroon. Tuodaan päätettäväksi sitä samaa suunnitelmaa vuodesta toiseen, kuuntelematta lainkaan niitä useita parannusehdotuksia, joita Liisuunkin on ehdotettu. Kompromisseja on löydettävä, niin asiaa eteenpäin vieviltä tahoilta, kuin vastustajiltakin. Jos asiat pakotetaan läpi runnomalla, ei jäljelle jää kuin katkeria häviäjiä.

On hyvä, että Lahdessa rima on asetettu korkealle, kun mallia on lähdetty hakemaan tämän hetken ehdottomalta ykköskaupungilta eli Tampereelta. Täytyy kuitenkin muistaa, että Lahti on Lahti ja Tampere on Tampere. Apinointia ei ole syytä tehdä, sillä molemmilla kaupungeilla on omat vahvuutensa ja ominaispiirteensä. Se mikä toimii Tampereella, ei välttämättä sovi Lahteen. Lisäksi on syytä muistaa kaupungin elinvoimaisuuteen vahvasti vaikuttava yliopistostatus. Tampere on ollut yliopistokaupunki jo vuodesta 1925, Lahti vasta muutamia vuosia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomessa ja käytännössä koko maailmassa eletään kohtalaisen synkkiä ja varsin erikoisia aikoja. On eletty jo siitä asti kun korona lähti Kiinasta leviämään vuonna 2020 aiheuttaen maailmanlaajuisen pandemian. Pandemian jatkumona vielä Putinin aloittama sota Ukrainassa ja nyt ollaankin jo kolmatta vuotta putkeen tilanteessa, jossa tulevaisuus näyttää aikaisempaa epävarmemmalta. On siirrytty turvallisuuden ja rauhan ajasta, epävarmuuden ja konfliktien aikaan.

Tämä kaikki edellämainittu vaikuttaa totta kai myös pienemmässä mittakaavassa aina yksittäisen ihmisen elämään asti. Siksi ei ollutkaan mikään suuri ihme, että tällä viikolla julkaistu Lahden kaupunginjohtajan Pekka Timosen esittelemä talousarvio tuleville vuosille on kohtalaisen synkkää luettavaa. Tänä vuonna vielä pyristellään plussan puolelle lähinnä kaupunginsairaalan kiinteistön myynnillä saaduilla tuloilla, mutta jo ensi vuonna Lahden suunta muuttuu vahvasti miinusmerkkiseksi. Kaupunginjohtaja Pekka Timosen talousarvioesitys ensi vuodelle on lähtökohdiltaan 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kahtena seuraavana vuonna alijäämän määrä hyppää taloussuunnitelman mukaan hurjiin lukemiin. Vuonna 2024 Lahden tulos painuisi arviolta 47 miljoonaa euroa miinukselle. Vuonna 2025 tappiota kaupungin kassaan kertyisi 55 miljoonaa euroa. Kolmessa vuodessa alijäämää Lahdella kertyisi yhteensä 122 miljoonaa.

Tätä miinusvoittoista kehitystä selittää vielä isosti se, että ensi vuoden alussa astuu voimaan sote-uudistus, joka siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuun kunnilta hyvinvointialueille ja tässä yhtälössä Lahti on häviäjien leirissä, häviten vuodesta 2024 alkaen noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla kun kunnallisveroprosentti enemmän kuin puolittuu, kaupungin talousleikkurin alle jääviä kohteita on entistä vähemmän, sillä vaihtoehtoisesti voidaan leikata enää sivistystoimesta tai konsernipalveluista. Todennäköisesti on pakko leikata molemmista.

Koska jostain on pakko leikata ja asioita priorisoitava, niin ihan ensimmäiseksi nousee esille kaupungin omistamien tytäryhtiöiden toiminta, joiden useimpien taloudellinen tulos on ollut vuodesta toiseen negatiivinen. Kaupungin omistamat kiinteistöt on myös syytä käydä läpi, josko sieltä löytyisi uutta myytävää. Lahti Energian osingoilla on viime vuosina pelastettu paljon, mutta nyt yritys on investoinnut paljon ja osinkotuotto on tyrehtynyt. Jos investoinnit onnistuvat, tarkoittanee se myös sitä, että jatkossa osinkotulot taas nousevat, eikö vain?
Lahti Aquan ja Lahti Energian myynnit on myös nostettu esiin yhtenä vaihtoehtona, mutta kannattaako lypsävää lehmää myydä edes silloin kun se syystä tai toisesta tuottaa maitoa väliaikaisesti vähemmän?

Pelkällä menojen leikkaamisella ei kuitenkaan pitkässä juoksussa pärjätä. Kuten kaupunginjohtaja esityksessään totesikin, olisi leikkauslistojen sijaan keskitettävä kaikki voimat siihen, miten saamme lisää tuloja Lahteen. Ja niitä lisätulojahan saadaan vain loihtimalla jostain uusia työpaikkoja. Lahdesta on saatava paikkakunta, jonne yritykset haluavat asettua. Sijainti on varmasti Suomen parhaita, mutta lisää paukkuja kaupungin vetovoiman kasvattamiseksi olisi nyt jostain kaivettava. Lisääntyvät työpaikat tuottavat kaupungille lisää verotuloja ja se taas heijastuu laajeneviin palveluihin ja sitä kautta positiivisesti isommin koko yhteiskuntaan. Erityisesti Lahdessa lasketaan paljon Pippo-Kujalan yritysalueen varaan, jonne ovat päättäneet sijoittua esimerkiksi Viking Malt ja Fazer. Lahden elinvoimaa tukee myös koko ajan vahvistuva yliopistotoiminta, joka tuo kaupunkiin akateemista osaamista, joka toivon mukaan myös haluaa jäädä Lahteen asumaan opintojen jälkeen.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tällä viikolla täydellä höyryllä startattu ”Astetta alemmas” on Motivan iso kampanja meille suomalaisille, jolla halutaan opastaa järkevään energian käyttöön asumisessa ja liikkumisessa. Energian säästäminen ja tarpeettomasta kulutuksesta tinkiminen on yksinkertaisin keino hillitä myös omien energiakustannusten kasvua. Energiansäästö on koko yhteiskunnassa erityisen ajankohtaista juuri nyt siksi, että Suomi irtautuu nopeasti Venäjän tuontienergiasta ja tulee talvi. Eläminen on kallistunut kaikessa, energian lisäksi myös esimerkiksi ruoka on kallistunut. Astetta alemmas -kampanjalla yritetään myös vaikuttaa huoltovarmuuteen eli sähkön riittävyyteen.

Kaikkein merkittävimpiä säästökohteita ovat Motivan ja Fingridin mukaan lämmitys ja liikenne, ja erityisesti niihin Astetta alemmas -kampanjassa esitellään monia keinoja. Yhden ihmisen tai kotitalouden säästöt voivat tuntua pieniltä, mutta kun kaikki säästää vähänkin, syntyy suuri yhteissäästö. Kokonaisuus vaikuttaa siihen, miten Suomessa ylipäänsä riittää sähköä talven mittaan ja vaikuttaa myös sähkön hintaan.

Astetta alemmas -kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa kotona, liikenteessä, työpaikoilla sekä oppilaitoksissa ja saavuttaa pitkällä aikavälillä pysyvästi alhaisempi energiankulutus. Kukaan ei voi ulkoistaa itseään sähkönsäästötalkoista, sillä tavoite on kaikille yhteinen. Jos sähköä kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, voidaan joutua toteuttamaan joillakin alueilla kahden tunnin sähkökatkoja. Mitä pienempi on suomalaisten energiankulutus, mitä tehokkaammin sähköä pystytään tuottamaan ja mitä suotuisampi on sää, sitä varmemmin sähkökatkoilta vältytään. Sähkön säästäminen erityisesti huippukulutuksen aikaan on tärkeää. Erityisesti arkiaamuisin klo 8–10 ja alkuillasta klo 16–18 välisinä aikoina sähkö on kortilla, joten silloin kannattaa välttää tarpeetonta kulutusta, jos se on mahdollista ilman suuria uhrauksia.

Motivan kampanja-aineiston mukaan lämmitys kuluttaa eniten. Taloudellisesti ja muutenkin järkevää on tinkiä kaikesta tarpeettomasta energian kulutuksesta, kuten sammuttaa valot huoneista, joissa ei ole tai ottaa laturit irti seinästä. Kaikkein vaikuttavinta kotona kuitenkin on tilojen ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavan energian säästäminen. Astetta alemmas -kampanjan pääviesti onkin astetta alempi sisälämpötila, mikä tarkoittaa 5 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa. Sen lisäksi kaikista aputiloista, kuten varastoista ja autotalleista sekä käyttämättömistä asuinhuoneista kannattaa pudottaa lämpötilaa reilusti. Liiallisuuksiin lämmityksestä tinkimisessä ei pidä mennä, sillä talot ja ihmiset alkavat kärsiä, jos oleskelutilojen huonelämpötila laskee alle 18 asteen. Lämminvesivaraajan termostaattiasetustakaan ei tule säätää alle 55 asteen, jotta veden kemiallinen laatu ei heikkene ja ihmisen terveydelle haitalliset mikrobit pääse lisääntymään.

Omalähiö kantaa pienen kortensa kekoon näissä sähkönsäästötalkoissa ja esittelee tulevina viikkoina sivuillaan monenlaisia pieniä vinkkejä siitä miten säästää kotona sähköä helposti.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lähde: Motiva & Fingrid

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi viikko sitten väestöennusteen, joka tuo karusti ilmi sen, että Lahden strategiaan paalutettu Visio 2030, joka maalailee Lahdessa asuvan 150 000 asukasta vuonna 2030, on täysin tuulesta temmattu. Parhaimmassakin skenaariossa Lahti kasvaa MDI:n ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä 6000 asukkaalla. Tämä skenaario tosin vaatii isoa maahanmuuttoa. Muissa skenaarioissa väkiluku laskee hieman tai pysyy ennallaan seuraavat 20 vuotta.

Olen monesti törmännyt sanoihin elinvoimainen ja houkutteleva, kun Lahden johtohenkilöt ovat määritelleet kaupungin tulevaisuuden strategiaa. Niin, mikäpä kaupunki ei sellainen haluaisi olla? Se, onko puheille mitään katetta, onkin sitten eri juttu. Onko Lahti oikeasti elinvoimainen ja houkutteleva tai onko se edes menossa siihen suuntaan? Se tiedetään, että aikanaan Lahti todellakin oli houkutteleva, sillä vuosina 1945-1975 Lahden asukasluku kasvoi 30 vuodessa liki 70 000 uudella asukkaalla. Tämän mahdollisti sen aikainen teollisuuden nousu, kun Lahtea maailmankartalle kampesivat mm. Upo, Asko, Mallasjuoma, Raute, Luhta jne. Sen jälkeen onkin ollut huomattavasti hiljaisempaa, kun vuoden 1975 jälkeen Lahden väkiluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla, jos ei lasketa mukaan Nastolan liittämisen tuomaa lisäystä asukasmäärään.

Periaatteessa Lahdella on valttikortit käsissään verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Lahden sijainti on yksinkertaisesti loistava. Helsingin kasvava metropolialue on lähellä, muttei kuitenkaan liian lähellä, ettei meitä turhaan mainita Helsingin esikaupungiksi. Lahti on ihan oikea kaupunki hyvine palveluineen, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Ei tämä mikään takapajula ole. Niitäkin Suomessa riittää, uskokaa tai älkää. Matkaa ei pääkaupunkiin kerry tuntiakaan, taittaa matkan sitten junalla, bussilla tai omalla autolla. Jo pelkästään Helsingin sisällä saa työmatkaan menemään helposti tätä enemmän aikaa. Asuminen Lahdessa on moninkertaisesti halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Eli perusjutut Lahdessa ovat enemmän kuin kohdillaan, mutta silti ihmiset muuttavat mielummin pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään tai Vaasaan.

Voisiko Lahdella olla mitään muuta tarjottavaa kuin se, että Helsinki on lähellä? Nythän kaupungin strategia näyttää tähtäävän pitkälti siihen, että rautatien välittömään läheisyyteen saadaan mahdutettua mahdollisimman paljon asuntoja, jotta ihmisten on helpompi kulkea matkatöissä pääkaupunkiseudulla. Paljon Lahdessa on viime vuosina satsattu infraan, kun kymmeniä miljoonia on upotettu matkakeskukseen, toriparkiin ja kehätiehen. Varsinkin kehätien varteen odotetaan paljon uutta yritystoimintaa, mutta nähtäväksi jää, sikiääkö sinne kokonaan uutta toimintaa vai muuttavatko yritykset vain kaupungin sisällä. Tapahtumia, niin urheilun kuin kulttuurinkin saralla täällä osataan kyllä järjestää, mutta monesti pullonkaulaksi muodostuu hotellikapasiteetin pienuus.

Millä sitten Lahti saataisiin nousuun? Siihen on vain yksi lääke: työllisyys. Tärkeintä olisi tehdä Lahdesta paikka, jonne yrityksien on helppo tulla ja investoida. Mistä löytyisi ne tämän vuosikymmenen upot ja askot? Meillä on jo valmiiksi hyvät yhteydet joka ilmansuuntaan, asia jota todella moni yritys arvostaa. Yksinkertainen totuushan on, että missä työpaikat, siellä ihmiset. Ja kun työllisyys nousee, kasvavat kaupungin verovaratkin ja se taas mahdollistaa paljon muita hyviä asioita, joilla kaupunkilaisten elämänlaatua parannetaan ja helpotetaan.

Lahti elää nyt omaa etsikkoaikaansa, mutta kilpailu kaupunkien välillä on kovaa. Merkkejä paremmasta ja viriilimmästä kaupungista on olemassa, mutta tyydytäänkö Lahdessa sittenkin olemaan vain Helsingin nukkumalähiö? Kaupungin mainoslauseeksi sopisi silloin: Tule Lahteen nukkumaan – meiltä on lyhyt matka Helsinkiin!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi