Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran budjettiesitys sisälsi lähinnä säästöjä ja veronkorotuksia. Varsinkin veronkorotukset ovat olleet laajasti esillä mediassa, joten samalla monelta on jäänyt huomaamatta se, mitä kirjastoverkolle ollaan tekemässä. Mitään tarkkoja suunnitelmia ei ole vielä tuotu näkyville, mutta rivien välistä voi lukea, että kohta tapahtuu.
Kirjastopalveluissa pohditaan Myllyvirran mukaan uusia toimintatapoja, kuten itsepalvelumallia sekä kirjojen nouto- ja palautuspisteitä. Samalla Launeen kirjasto tarvitsee uudet tai saneeratut tilat nykyisten huonokuntoisten, ahtaiden ja toimimattomien tilalle. Moni saattaa tässä kohdin ajatella, että kiva, Laune saa uudet upeat kirjastotilat lähitulevaisuudessa. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan, sillä kaupungin johdolla tuntuu olevan selkeä visio, että tulevaisuudessa kirjastotoiminta ohjataan pieniin itsepalvelupisteisiin, joissa kaupunkilaiset hoitavat lainaustoiminnan lähes ilman henkilökuntaa. Itsepalveluluukku josta lainata ja palauttaa kirjat sekä pari nojatuolia jonkun monitoimitalon aulassa tuntuu olevan se tulevaisuuden lähikirjasto, jota kaupunginjohtaja Myllyvirta tavoittelee. Näin oli jo vuonna 2014, jolloin ensimmäisen kerran Myllyvirta toi budjettiesityksessään visionsa tulevaisuuden kirjastoista. Silloin esitys kaatui asukkaiden voimakkaaseen vastarintaan.
Se, että kirjastoja ollaan korvaamassa ns. palvelupisteillä tai kirjastoauton laajemmalla käytöllä, ei naurata. Mielestäni ei voida käyttää sanaa palvelu, silloin kun sitä ei ole. Kirjastoa ja sen moninaisia toimintoja ei yksinkertaisesti korvata uudella kirjastoautolla tai itsepalvelutiskillä jossain terveyskeskuksen tai R-kioskin nurkassa. Kirjasto ei todellakaan ole paikka, josta pelkästään lainataan kirjoja. Kirjasto on meidän kaikkien ilmainen yhteinen olohuone, jossa lapsille järjestetään satutunteja, yhdistykset kokoontuvat ja järjestävät erilaisia tapahtumia. Päiväkotiryhmät sekä koululaisryhmät opettajineen vierailevat lähikirjastoissa säännöllisesti. Lisäksi lehtisali on ahkerassa käytössä, sillä monella ei ole enää varaa tilata lehtiä kotiinsa. Kirjastojen atk-, kopio- ja skannauspalvelut ovat tulleet tärkeiksi opiskelijoitten lisäksi 1-2 hengen yrityksille, joilla ei ole ollut varaa kaikkien tarvittavien laitteiden ostoon. Lapsiperheille, vanhuksille ja vammaisille on tärkeää että kirjasto on helposti saavutettavissa ja esteetön.
Lasten lukutaito on heikentynyt viime vuosina huolestuttavaa tahtia. Lapsille ja nuorille on tänä päivänä tarjolla monenlaista ruutua ja näyttöä, mutta kuka huolehtii siitä, että lapsille on tarjolla luettavaa monipuolisesti? Monipuolisuudella tarkoitan siis erilaisia lehtiä ja kirjoja, en netin tarjoamia muutaman lauseen uutisia, joita kukaan ei jaksa lukea otsikkoa pidemmälle. Kirjastopalveluja heikentämällä kaupunki tekee ison karhunpalveluksen lahtelaisille lapsille ja nuorille. Lukutaito ja kyky ymmärtää lukemaansa on jo nyt katoavaa kansanperinnettä. Tämä kaupungin linjaus itsepalvelukirjastoihin ja lainauspisteisiin ei tule kääntämään tätä kehitystä ainakaan parempaan suuntaan.
Odotan, että Lahden kaupunginvaltuutetut ovat sen verran sivistyneitä ihmisiä, että eivät anna kehityksen mennä Lahdessa kirjastojen suhteen huonompaan suuntaan. Ikävä kyllä näillä itsepalvelupisteillä tuntuu olevan jo kannatusta yli puoluerajojen aina vasemmalta oikealle. Taitaa olla aika kaivaa taas adressit esiin. Näpit irti lähikirjastoista herra kaupunginjohtaja!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi