Lahdessa on viime ajat taitettu peistä Malskin taide- ja muotoilukeskuksen puolesta ja vastaan. Keskustelu on ollut välillä kiihkeätä, mutta onneksi pääosin yllättävän rakentavaa lahtelaiseksi keskusteluksi. Tällä viikolla Lahden valtuusto otti myönteisen kannan luvuin 45-14 Malskin taidekeskuksen perustamisen puolesta, tosin sillä ehdolla että hankkeelle asetetut ehdot toteutuvat.

Maanantainen päätös ei siis automaattisesti vielä tarkoita sitä, että taidekeskus todella toteutuu, sillä matkassa on vielä monta mutkaa. Esimerkiksi itse panimorakennus on huonossa kunnossa, mikä tarkoittaa sitä, että tulevan kiinteistönomistajan on satsattava saneeraukseen isoja summia, jotta kokonaisuudesta tulee sellainen kuin on luvattu. Kiinteistön uusi pääomistaja on vielä mysteeri. Tiedetään, että se on suuri länsieurooppalainen kiinteistösijoittaja, mutta nimeä ei ole vielä kerrottu julkisuuteen asian keskeneräisyyteen vedoten.

Jos asiat etenevät kuin Strömsössä, niin Malskille muuttaa Lahden taidemuseo, jonka lisäksi keskuksessa tulisi olemaan myös muutakin toimintaa. Lahden kaupunki sitoutuu Malskin tilojen vuokralaiseksi 20 vuodeksi edellyttäen, että toimitiloista päästään neuvotteluissa kaupunkia tyydyttävään vuokrasopimukseen ja että tilat toteutuvat kaupungin haluamalla tavalla. Aika paljon muttia ja ehtoja siis vielä siihen, että keskus aukaisisi ovensa syksyllä 2019.

Uusi taide- ja muotoilukeskus lisäisi kaupungin vuotuisia nettomenoja 326 000 eurolla nykytilanteesta. Laskelma perustuu oletukseen, että taide- ja muotoilukeskuksessa käy vuosittain vähintään 50 000 kävijää, joista 35 000 on maksavia. Näihin arvioihin ovat hankkeen vastustajat käyneet kiinni. Heidän mukaansa summa on liian iso pala purtavaksi tässä taloustilanteessa, puhumattakaan siitä että kävijämäärät on heidän mukaansa arvioitu pahasti yläkanttiin. On myös epäilty, ettei Lahdessa yksinkertaisesti ole osaamista tällä alalla tarpeeksi, jotta keskuksesta saataisiin ihmisiä kiinnostava kokonaisuus.

Itse olen sitä mieltä, että yhtä lailla kuin ihmisen tarvitsee liikuntaa, tarvitsee ihminen myös ns. hengen ravintoa. Monelle taiteen ja muun kulttuurin harrastaminen on samanlainen voimavara ja henkireikä kuin joillekin on vaikkapa uiminen tai hiihtäminen. Lahdessa on vuosikymmenet satsattu rahaa liikuntapaikkoihin, joten nyt voisi olla hyvä hetki satsata taiteeseen ja kulttuuriin. Edellinen iso satsaus kulttuurin puolelle eli upea Sibeliustalo on jo iältään 18 vuotta. Kovasti sitäkin aikoinaan vastustettiin ja vieläpä melkein identtisillä argumenteilla kuin nyt ovat Malskin vastustajat olleet liikkeellä. Liian kallis ja totaalisen turha. Tänä päivänä Sibeliustalossa käy vuosittain noin 180 000 kävijää, joten totaalisen turha se ei ainakaan ole ollut.

Lahti tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa matkailun vetonauloja, syitä siihen, että kaupungissa halutaan vierailla. Malski voi olla tulevaisuudessa yksi näistä vetonauloista, jos kaikki menee ns. putkeen. Peruslahtelaista puuhastelukulttuuria ei tämän hankkeen ympärille kaivata. Toivotankin tervetulleiksi, vain ja ainoastaan, alan rautaisimmat ammattilaiset toteuttamaan meille Lahteen elinvoimaista taidekeskusta. Hanke vaatii paljon työtä onnistuakseen, mutta, jos ei koskaan mitään yritä, ei koskaan mitään myöskään saa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi